Takaako tutkinto hyvän aseman työmarkkinoilla?

YAMK-tutkinto tuo osaamista, mutta ei välttämättä arvostusta.

Tulevaisuudessa yli puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, linjataan vuoteen 2030 tähtäävässä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa. 

Perinteisesti Suomessa on ajateltu, että korkeakoulututkinto on pääsylippu työmarkkinoille ja yhteiskunnan arvostetuille paikoille. Riittääkö kaikille korkeakoulutetuille kuitenkaan koulutusta vastaavia töitä?

Tutkinnolla säädellään pääsyä työhön

Kun korkeakoulututkintojen ja niitä vastaavien ammatillisten asemien välistä suhdetta tarkastellaan saksalaisen sosiologian klassikon Max Weberin mukaan nimetyn weberiläisen koulutuskredentialismin näkökulmasta, korostuvat tutkintojen kulttuurinen ja poliittinen merkitys. Tutkinnoilla säädellään, kuka pääsee mihinkin työhön ja ammatilliseen asemaan.

Korkeakoulutettujen asemaan vaikuttavat lisäksi tutkinnon maine ja arvostus sekä monopoliasema, joka on tuotettu ammatillisten pätevyysvaatimusten ja lainsäädännön avulla. Esimerkiksi koulutuksen pätevöittämällä lääkärillä, juristilla tai opettajalla on ammatillista arvovaltaa, jota maallikolla ei ole. Tutkinto symboloi opiskelussa omaksuttua tietämystä ja osaamista, jota kukaan ulkopuolinen tai ammatillisissa hierarkioissa alempana oleva ei voi kyseenalaistaa.

Työpaikoista kilpaillessaan tutkinnon suorittanut on siten vääjäämättä monien itsestään riippumattomien tekijöiden armoilla. Vaikka työpaikkailmoituksessa haetaan ”osaamiseltaan ja ominaisuuksiltaan tehtävään parhaiten sopivaa hyvää tyyppiä”, tutkinnon arvostus vaikuttaa taustalla.

Markkinointia ja seurantaa tarvitaan

Miten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittanut itse määrittää oman suhteellisen asemansa työmarkkinoilla?

Haimme vastausta kysymykseen hankkeessa, joka käsitteli YAMK-tutkinnon suorittaneiden työuria. Selvisi, että ammattikorkeakoulusta valmistunut uskoo tutkinnon tuottaneen sisällöllisesti arvokasta osaamista, joka samalla vahvistaa työmarkkina-asemaa. Hän kuitenkin arvioi kilpailukykynsä työmarkkinoilla heikommaksi kuin sillä, jolla on maisterinpaperit.

YAMK-tutkinnon arvostusta edistäisi nähdäksemme se, että tutkinto tunnettaisiin vielä paremmin työmarkkinoilla, erityisesti korkeakoulutettuja palkkaavissa yrityksissä. Tutkintoa on syytä markkinoida nykyistä enemmän, ja sen suorittaneiden työmarkkinoille sijoittumisen seurantaa on kehitettävä.

Ammattikorkeakouluissa onkin kuluvan vuoden alusta lähtien selvitetty valmistuneiden urapolkuja valtakunnallisesti käynnistyneellä uraseurantakyselyllä. Ajan mittaan tilanne toki korjaantuu: mitä enemmän YAMK-tutkinnon suorittaneita on työmarkkinoilla, sitä paremmin tutkinto tunnetaan.

Tutkimuksemme tuloksia hyödynnetään HighEmploy-hankkeessa, jossa selvitetään miten alemmilla ja ylemmillä tutkinnoilla korkeakoulusta valmistuneet työllistyvät ja asemoituvat työmarkkinoilla. Hanke toteutetaan Itä-Suomen ja Turun yliopiston yhteisvoimin, ja se ulottuu vuoteen 2022. Sitä rahoittaa Suomen Akatemia.

Kuva: Aziz Acharki / unsplash

Lisää aiheesta:

  • Kristiina Ojala, Ojala, Ulpukka Isopahkala-Bouret & Nina Haltia: ”Osaaminen ja kilpailukyky YAMK-tutkinnon suorittaneiden suhteellisen työmarkkina-aseman määrittäjinä”, Aikuiskasvatus 4/2018.
  • Ulpukka Isopahkala-Bouret: ”Työllistettävyys ja valmistuneiden suhteet”. Turun yliopiston blogi 2018.