Teemat ja kutsut

Oppiminen ja aikuiskasvatus epävarmuuden ajassa, Aikuiskasvatus 1/2028

Pitkään jatkunutta epävarmuuden aikaamme leimaavat ilmastonmuutos, globaalit konfliktit, talouden epävakaus, yhteiskunnan polarisaatio ja nopea teknologinen murros sekä dis- ja misinformaation lisääntyminen. Aikuiskoulutuksella ja aikuisten kriittisen ajattelun taidoilla on tässä erityisen tärkeä rooli. Samalla aikuiskoulutuspolitiikka kaventuu yhä vahvemmin työmarkkina- ja kilpailukykytavoitteiden suuntaan, mikä hämärtää aikuiskasvatuksen ja sivistymisen perinteisiä päämääriä ja ydintehtävää.

Teemanumero kutsuu pohtimaan aikuiskoulutuksen asemaa, merkitystä ja tarkoitusta turvattomuuden ja kriisien ajassa. Teksteissä tarkastellaan aikuiskoulutuksen sivistyksellistä perustaa ja sen suhdetta työelämä- ja kilpailukykypainotuksiin. Lisäksi niissä pureudutaan aikuisen oppimiseen ja ajatteluun, toimijuuteen ja kriittiseen tiedonmuodostukseen merkitykseen ja näihin kytkeytyviin ajankohtaisiin jänniteisiin monikriisien maailmassa.

Teemaan haetaan tiedeartikkeleja, näkökulmia, puheenvuoroja ja kirja-arvosteluja esimerkiksi seuraavista aiheista:

• aikuisten oppiminen kriisien ja epävarmuuden keskellä: merkityksen etsiminen, maailmasuhteen rakentaminen ja epävarmuuden kohtaaminen
• aikuiskoulutuksen tehtävä kiristyvien tukikäytäntöjen puitteissa sekä vaikeassa työllisyys- ja taloustilanteessa
• aikuisten tavat käsitellä ristiriitaista ja epävarmaa tietoa
• oppimisen tavoite: varmuus ja hallinta vai kyky elää epävakaudessa
• aikuiskasvatuksen rooli ennustamattomassa tulevaisuudessa
• aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen sivistyksellinen merkitys kriisien ajassa

Teemanumero ilmestyy maaliskuussa 2028. Sen toimittavat yliopistonlehtori Tiina Tuijula Turun yliopistosta, dosentti, yliopistonlehtori Outi Ylitapio-Mäntylä Oulun yliopistosta, dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Lenita Hietanen Lapin yliopistosta ja yliopistonlehtori Vilhelmiina Harju Helsingin yliopistosta.

Osallistu

• Voit lähettää tiedeartikkelistasi arvioitavaksi abstraktin tai viimeistellyn käsikirjoituksen.
• Lähetä enintään 250 sanan mittainen abstrakti viimeistään 30. lokakuuta 2026. Sisällytä siihen kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, artikkelin otsikko, rakenne sekä muutama keskeinen lähde. Alleviivaa yhteyshenkilö. Saat abstraktistasi teeman toimittajien palautteen ja arvion tutkimuksesi sopivuudesta teemanumeron kokonaisuuteen viimeistään 7. joulukuuta 2026.
• Lähetä tiedeartikkelin käsikirjoitus viimeistään 27. tammikuuta 2027.
• Lähetä näkökulmateksti ja puheenvuoro viimeistään 30. syyskuuta  2027.
• Varmista, että käsikirjoitus noudattaa Aikuiskasvatuksen kirjoittajaohjeita.
• Lähetä käsikirjoituksesi sähköpostitse toimitukseen: terhi.kouvo@kvs.fi.

Hybridi‑ ja monipaikkatyön käytännöt, jännitteet ja johtaminen, Aikuiskasvatus 3/2027

Hybridi‑ ja monipaikkatyötä on tehty pitkään, mutta erityisesti covid19‑pandemia muutti työn tekemisen tapoja perusteellisesti. Organisaatiot, työyhteisöt ja työntekijät etsivät yhä linjauksia ja ratkaisuja työn organisointiin. Linjauksia perustellaan sekä tuottavuuden ja tehokkuuden että työn mielekkyyden, työhyvinvoinnin ja työterveyden näkökulmista. Etä‑ ja lähityöhön sekä niiden yhdistämiseen kuuluu erilaisia työelämän toimijoiden välisiä odotuksia ja jännitteitä.

Ilmiö on monitieteinen ja kytkeytyy tiiviisti ajankohtaiseen aikuiskasvatustieteelliseen tutkimukseen. Teemanumero lähestyy hybridi‑ ja monipaikkatyötä laajana työn organisoinnin muotona, johon kuuluvat kaikki perinteisestä lähityöskentelystä poikkeavat käytännöt.

Teema kokoaa monitieteisen kokonaisuuden, jossa eri lähestymistavat asettuvat dialogiin aikuiskasvatustieteen kanssa. Mukana ovat muun muassa kasvatustieteet, kauppatieteet, sosiaalipsykologia, psykologia, sosiologia, viestintä, sukupuolentutkimus ja sosiaaliantropologia.

Haemme teemaan tekstejä hybridityön eri tasoista, kuten johtamisesta, organisaatiokäytännöistä ja työntekijän näkökulmista. Tekstit voivat käsitellä etä‑ tai hybridityötä, monipaikkatyöskentelyä sekä virtuaalitiimeissä työskentelyä.

Tiedeartikkeleiksi toivomme empiirisiä analyyseja, teoreettisia avauksia ja teemaan sopivia katsausartikkeleita. Kutsumme mukaan myös näkökulmatekstejä hybridi‑ ja monipaikkatyön haasteista ja mahdollisuuksista käytännössä.

Käsikirjoitukset voivat käsitellä esimerkiksi hybridi- ja monipaikkatyön

• osaamisen ja oppimisen haasteita ja uusia mahdollisuuksia
• yksinäisyyttä, yhteisöllisyyttä ja tukirakenteita
• vaikutuksia työterveyteen ja hyvinvointiin
• vaikutuksia inklusiivisuuteen ja osallisuuteen
• luonnetta historiallisena ja kehittyvänä työn organisoinnin muotona
• johtamista, valtaa ja kontrollia
• tehokkuutta ja tuottavuutta
• eettisiä kysymyksiä ja merkityksellisyyttä.

Teemanumero ilmestyy lokakuussa 2027. Sen päätoimittaa professori Sami Paavola Helsingin yliopistosta. Toimituskuntaan kuuluvat tutkimusprofessori Tuomo Alasoini ja erikoistutkija Marja Känsälä Työterveyslaitokselta sekä yliopisto‑opettaja Sakari Hyrkkö Helsingin yliopistosta. Kaikki käsikirjoitukset käyvät läpi toimituskunnan käsittelyn ja ulkopuolisen vertaisarvioinnin.

Osallistu

• Voit lähettää tiedeartikkelistasi abstraktin tai valmiin käsikirjoituksen.
• Lähetä abstrakti, enintään 250 sanaa, viimeistään 30. kesäkuuta. Sisällytä siihen kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, artikkelin otsikko, rakenne sekä muutama keskeinen lähde. Alleviivaa yhteyshenkilö. Saat abstraktistasi teeman toimittajien palautteen ja arvion tutkimuksesi sopivuudesta teemanumeron kokonaisuuteen viimeistään 20. elokuuta.
• Lähetä tiedeartikkelin käsikirjoitus viimeistään 30. marraskuuta.
• Lähetä näkökulmateksti ja puheenvuoro viimeistään 28. helmikuuta 2027.
• Varmista, että käsikirjoitus noudattaa Aikuiskasvatuksen kirjoittajaohjeita.
• Lähetä käsikirjoituksesi sähköpostitse toimitukseen: terhi.kouvo@kvs.fi.

Itsekasvatus ajassa, Aikuiskasvatus 3/2026

Itsekasvatuksella viitataan aikuisikään sisältyvään kasvatustoimintaan, jolla ihminen pyrkii itse tavoitteellisesti laajentamaan oman ymmärryksensä ja toimintansa näköaloja.

Itsekasvatus tarkoittaa ensinnäkin toimintaa, jolla kehitämme itsetuntemustamme. Toiseksi se merkitsee yhteiskunnallisten ja eettisten käytäntöjen kehittämistä yhdessä muiden kanssa. Vallitseva aika kutsuu meitä muuttumaan ja muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita ympärillämme.

Teemanumero avaa erilaisia tapoja lähestyä itsekasvatusta ajassa. Näkökulmat valottavat itsekasvatuksen monipuolisuutta osana globaaleja itsekasvatuskäsityksiä, viisausperinteitä, kansalaisaktivismia sekä suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Itsekasvatusta tarkastellaan myös harjoituksena, jonka avulla voidaan kultivoida totutusta poikkeavia tapoja elää ja toimia.

Etsimme teemakokonaisuuteen empiirisiä ja filosofis-teoreettisia tutkimuksia itsekasvatuksesta 2020-luvulla. Haemme numeroon tiedeartikkeleita, näkökulmia, puheenvuoroja ja kirja-arvosteluja esimerkiksi seuraavista teemoista:

• mitä itsekasvatus voi olla ja mitä sillä tavoitellaan
• itsekasvatuksen käytäntöjen nykymuodot ja kritiikki
• arkiset ja marginalisoituneet itsekasvatuksen käytännöt
• itsekasvatus aktivistisena käytäntönä ja kansalaisvaikuttamisena
• itsekasvatus aikuiskasvatuksen instituutioissa
• itsekasvatuksen ihmiskäsitykset ja arvokysymykset
• itsekasvatuksen historia ja perinteet.

Numeron toimittavat Jani Pulkki ja Johanna Kallio. Se ilmestyy syyskuussa 2026.

Osallistu

• Lähetä tiedeartikkelin käsikirjoitus viimeistään 5. marraskuuta 2025. Näkökulmien, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden käsikirjoituksia odotamme vuoden 2026 alkupuolella. Meilaa tekstisi toimituspäällikölle: terhi.kouvo@kvs.fi.

Jatkuva oppiminen, Aikuiskasvatus 3/2025

Jatkuva oppiminen on keskeinen tavoite niin kansallisesti kuin oppilaitosten strategioissa. Sen nimissä edistetään tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia ja pyritään nostamaan väestön koulutustasoa. Erityisesti halutaan taata työikäisten mahdollisuudet kehittää osaamistaan. Näin pyritään vähentämään yksinomaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden määrää ja lisäämään korkeakoulutuksen suorittaneiden määrää.

Teemanumero tuo esiin tuoretta tutkimusta ja tuoreita lähestymistapoja aikuisten työelämälähtöiseen koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työssä oppimiseen.

Jatkuvaa oppimista tarkastellaan kriittisessä valossa aikuiskasvatustieteen ja tieteiden rajoja ylittävien tutkimusasetelmien avulla.  Näkökulmat ulottuvat koulutuksen järjestäjistä ja työelämän edustajista koulutukseen osallistuviin.

Numeroon toivotaan tiedeartikkeleja ja näkökulmia esimerkiksi seuraavista aiheista:

• aikuisten työelämälähtöinen oppiminen sen moninaisissa muodoissaan
• ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö
• aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• elinikäisen ohjauksen kehittäminen
• matalasti koulutettujen aikuisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen.

Numeron toimittavat Anu Kajamaa, Päivi Hökkä ja Katja Vähäsantanen.  Se ilmestyy syyskuussa 2025.

Osallistu

• Lähetä tiedeartikkelin käsikirjoitus viimeistään 6. marraskuuta 2024. Näkökulmien ja puheenvuorojen käsikirjoituksia odotamme vuoden 2025 alkupuolella. Meilaa tekstisi toimituspäällikölle: terhi.kouvo@kvs.fi.