Lehden osastot

voi olla empiirinen, teoreettinen tai metodologinen. Siinä tulevat esiin

• tutkimuskysymykset: Kerro artikkelin tarkoitus ja aiheen tai käsittelyn rajaus mahdollisimman selvästi artikkelin alussa.
• aiheen tai teeman asemoituminen aikuiskasvatustieteessä tai lähitieteissä: Julkaisemillaan artikkeleilla Aikuiskasvatus määrittää osaltaan, mitä aikuiskasvatus on.
• valitun metodologian tai tutkimusmetodien lyhyt esittely
• keskeiset tutkimustulokset
• tutkimustulosten pohdinta ja seuraukset, jotka koskevat aikuiskasvatuksen käytäntöjä. Pohdinta ei ole artikkelissa kerrotun tiivistys, vaan nimensä mukaisesti kirjoittajan ääni ja ajatusten kiteytys, johon kannustamme kirjoittajaa paneutumaan huolellisesti. Pohdinta on mainio paikka virittää rakentavan kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu tutkimusaiheesta.

Käsikirjoituksen arvioivat ulkopuoliset vertaisarvioijat. Emme julkaise kirjallisuuskatsauksia tiedeartikkeleina. Tiedeartikkelin työstäminen käsikirjoituksesta valmiiksi julkaisuksi vie yleensä kuukausia. Enimmäispituus: 5 000 sanaa, joka sisältää lähteet.

Näkökulma

on artikkelia journalistisempi, tarkasti johonkin kysymykseen rajattu juttutyyppi. Se ei ole minitutkimus, hankeraportti eikä kirjallisuuskatsaus.

• Ajankohtainen, tutkimusta esittelevä ja arvioiva kirjoitus on näkökulma tutkimukseen. Aikuiskasvatuksen käytäntöjä ja hankkeita esitteleviä, arvioiva teksti on näkökulma käytäntöön. Aikuiskoulutuspolitiikkaa luotaava, pohtiva ja kantaaottava teksti on näkökulma politiikkaan.
• Näkökulmassa on hyvä kertoa, millaista ratkaisua kirjoittajat ehdottavat keskusteluun nostamaansa kysymykseen. Emme julkaise kirjallisuuskatsauksia sellaisenaan, vaan ne on muokattava näkökulmaosastoon.

Enimmäispituus: 3 000 sanaa, joka sisältää lähteet.

Puheenvuoro

on ajankohtaista teemaa tai aihetta avaava, kantaaottava tutkijan, asiantuntijan tai päättäjän teksti. Se on terävä, näkemyksellinen, persoonallinen ja kantaaottava kirjoitus perusteluineen.

Enimmäispituus: 2 000 sanaa, joka sisältää lähteet.

Klassikon paluu -essee

esittelee teoksia, jotka ovat olleet merkityksellisiä aikuiskasvatuksen tutkijoille ja ammattilaisille opinnoissa, tutkimuksessa ja työssä. Näin lisätään vuorovaikutusta tutkijayhteisössä yli sukupolvien, tuetaan tieteenalan itseymmärrystä  ja avataan tutkimusta tiedeyhteisöä laajemmalle joukolle. Esseesarja lujittaa tieteenalan perustaa näyttämällä sen juuria ja luomalla tutkimuksellista jatkumoa. Esseistä muodostuu kasvatustieteen klassikoiden kaanon ja oppimateriaalia esimerkiksi korkeakouluopetuksen tarpeisiin.

• Kerro esseessä omasta suhteestasi klassikkoon tai ajattelijaan. Voit käsitellä yhtä teosta tai saman kirjoittajan useaa teosta.  Teksti etenee minämuodossa ja saa olla henkilökohtainen. Voit esimerkiksi miettiä seuraavia kysymyksiä: Miten suhteesi teokseen on syntynyt? Mikä teoksessa puhuttelee? Millä tavoin se on palvellut eri vaiheissa ja tilanteissa? Millaisiin pohdintoihin tai tekoihin teos on antanut virikettä? Liitä mukaan kirjan tiedot: Kirjoittaja (julkaisuvuosi). Teoksen nimi. Kustantaja. Sivumäärä.

Suosituspituus: 1 500 sanaa.

Kirja-arvio

on ajankohtaista tietoteosta tai klassikkoa pohdiskeleva teksti. Se on luonteeltaan analyyttinen ja näkemyksellinen. Voit myös koostaa yhden usean kirjan pohjalta temaattisen kirjallisuusesseen.

Kuvaile arviossa julkaisun teema ja kerro, miten sitä lähestytään. Kerro, mitä teos antaa lukijalleen, miksi se on tärkeä ja kenen siihen kannattaa tarttua. Voit poimia jonkin asian, joka puhuttelee sinua. Tuo mukaan omia näkemyksiäsi ja sido teos traditioonsa tai taustaansa. Liitä tekstiisi kirjan tiedot: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi). Teoksen nimi. Kustantaja. Sivumäärä.

Enimmäispituus: kirja-arviolla 750 sanaa, esseellä 1 000 sanaa.

Lektio

Väittelijän yleistajuisia, lyhyitä väitöstutkimukseen pohjaavia esitelmiä julkaistaan vain näkökulmiksi tai puheenvuoroiksi työstettyinä.