Millaista osaamista korkeakoulutetuilta vaaditaan?

Korkeakoulujen on syytä laatia yleisten valmiuksien osaamistavoitteet nykyistä opiskelijalähtöisemmin.

Aiemmin korkeakoulut kuvasivat opintoja opinto-oppaiden tutkintovaatimuksissa opiskeltavan alan tietosisällöstä lähtien. Oppaissa kerrottiin, mikä oli opintojakson keskeinen sisältö, miten opintojakson voi suorittaa ja miten se arvioitiin. Näkökulma oli opettajan.

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamisen eli Bolognan prosessin myötä moni asia muuttui. Vuonna 1998 alkanut Bolognan prosessi tähtää tutkintojen vertailtavuuteen, mikä mahdollistaa kansainvälisen liikkuvuuden.  Siihen on sitoutunut viitisenkymmentä Euroopan maata. Prosessi toi Suomeenkin mukanaan tutkintojen kansallisen uudistamisen, jonka myötä korkeakoulut ryhtyivät kuvaamaan opetussuunnitelmissaan osaamistavoitteita aiempaa opiskelijalähtöisemmin.

Jo prosessin alussa nousivat esille työelämän tarpeet. Kävi ilmi, että kunkin alan keskeinen tietosisältö oli kunnossa, mutta yleisissä valmiuksissa ja niiden sanoittamisessa oli kehittämisen varaa. Vastavalmistunut osasi kyllä kertoa opintosuorituksistaan mutta ei välttämättä osaamisestaan.

Tutkijat ovat arvostelleet sitä, että korkeakoulututkintojen yleisiä valmiuksia koskevat osaamistavoitteet kuvataan liikaa työelämän tarpeista käsin: ne alistavat korkeakoulutusta markkinoiden vaatimuksille ja sopivat paremmin ammatilliseen koulutukseen. Pelko on liiallinen, sillä oman alan sisältöosaaminen on edelleen korkeakoulututkintojen osaamistavoitteiden ydin. Yleisiin valmiuksiin liittyvät tavoitteet täydentävät sitä.

Kansallisilla aineistoilla yleisten valmiuksien analysointiin

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2019–2020 neljän koulutusalan arvioinnit.  Alat olivat humanistinen, kauppatieteet ja liiketalous, tekniikka ja yhteiskuntatieteet. Arviontien tavoitteena oli tarkastella alojen koulutustarjontaa, tutkintojen osaamislähtöisyyttä ja työelämävastaavuutta. Ne perustuivat laajoihin aineistoihin, joita pystyttiin arviointiraporteissa hyödyntämään vain osaksi.

 

Oman alan sisältöosaaminen on edelleen korkeakoulututkintojen osaamistavoitteiden ydin.

Arviointien valmistuttua jatkoimme omassa tutkimuksessamme osaamistavoitteiden analyysia. Tarkastelumme kohdistui yleisiin valmiuksiin, joiden suhteesta alakohtaiseen sisältöosaamiseen on viime vuosina keskusteltu paljon. Mietimme, onko yleisten tavoitteiden määritteleminen korkeakoulututkintojen osaamistavoitteissa lainkaan tarpeen ja ovatko ne todella yleisiä vai kuitenkin osa sisältöosaamista.

Analysoituamme 628 tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet saimme yllättävän tuloksen: tavoitteissa oli vain vähän alakohtaisia eroja.  Tämä voi johtua siitä, että tavoiteltavat valmiudet ovat kaikille aloille yhteisiä tai siitä, että niitä ei ole tarkemmin pohdittu. Yllätyimme siitäkin, että kandidaatin tutkinto-ohjelmat sisälsivät enemmän yleisten valmiuksien osaamistavoitteita kuin maisteriohjelmat. Maisterivaiheessa opinnot keskittyvätkin usein tutkimuksen tekemiseen ja alakohtaisiin tietosisältöihin.

Osaamistavoitteet muuttuvat ajassa

Koulutusala-arvioinnit jatkuvat. Kun tutkimuksessamme käsiteltyyn aineistoon yhdistetään myöhemmin julkaistavien koulutusala-arviointien aineistot, tiedetään nykyistä kattavammin, mikä korkeakoulujen osaamisperustaisuudessa ja osaamistavoitteiden kuvaamisessa on keskeistä.

Osaamistavoitteet muuttuvat myös ajassa. Tulevaisuudessa kestävä kehitys, moninaisuuden kunnioitus sekä digitalisaation merkityksen ymmärtäminen ja hyödyntäminen korostuvat tutkintojen osaamistavoitteissa.

Osaamistavoitteiden yksityiskohtaisia kuvauksia on arvosteltu. Ne kuitenkin auttavat opiskelijoita seuraamaan ja arvioimaan oman osaamisen kehittymistä ja keskustelemaan siitä opettajien ja ohjaajien kanssa. Samalla ne ovat avuksi esimerkiksi työnhaussa oman osaamisen kuvaamisessa. Osaamistavoitteet olisikin hyvä kuvata nykyistä osaamislähtöisemmin ja selkeämmin opiskelijoiden näkökulmasta.

Kuva: Element5 Digital / Unsplash

Lisää aiheesta

• Huusko, M.  & Pyykkö, R. (2021). Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla. Aikuiskasvatus, 41(3), 236–248. https://doi.org/10.33336/aik.111579