Hybriditoimijuus rakentaa yhteistä toimintaa rajapinnoilla

Aikamme suurten haasteiden ratkominen vaatii organisaatioiden ja eri toimialojen välistä yhteistyötä. Yksi tapa on hybriditoimijuus, kirjoittaa asiaa tutkinut Tuija Cornér.

Hybriditoimijuus syntyy rajapinnoilla, kun eri toimintatavat kohtaavat: toimijat edistävät yhteistä päämäärää säilyttäen omat identiteettinsä ja tavoitteensa. Se ilmenee esimerkiksi fuusioissa, kun aiemmin erillisiä toimintoja yhdistetään ja osallistujat sovittavat yhteen omia ja yhteisiä tavoitteita.

Vasta muotoutuvaan toimintaan osallistuvat ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan samalla kun he etsivät keinoja, jotka mahdollistavat uudenlaisen yhteistoiminnan.

Hybriditoimijuus yrittäjyysyhteisössä

Tarkastelimme omassa tutkimuksessamme hybriditoimijuutta yliopiston, ammattikorkeakoulun ja kaupungin yrittäjyyspalveluiden perustamassa yrittäjyysyhteisössä, jossa toteutimme muutoslaboratorion eli organisaation kehittämishankkeen.

Tunnistimme sen aikana neljä hybriditoimijuuden muotoa, jotka kehittyivät, kun toimijat yhdessä tunnistivat haasteita ja ristiriitoja ja ratkoivat niitä. Ekspansiivisen oppimisen näkökulmasta tämä on tutkija-avusteista jatkuvaa oppimista.

Hybriditoimijuuden muodot

Rajoja ylittävä hybriditoimijuus keskittyy rajojen tunnistamiseen, käsittelyyn ja ylittämiseen, mitä yhteinen käsitteistö, analyysi ja uuden toimintamallin kehittäminen tukevat. Rajoja ylittävä hybriditoimijuus näkyy haluna neuvotella uusista, yhteisistä toimintatavoista, jotka ylittävät organisaation tutut käytännöt ja mahdollistavat yhteistyön.

Monitasoinen hybriditoimijuus silloittaa tasojen välisiä eroja ja mahdollistaa liikkumisen arjen tehtävien ja strategisten tavoitteiden välillä moniäänisessä vuoropuhelussa. Toimijat pystyvät pitämään yhtä aikaa esillä erilaisia näkökulmia ja käyttämään vuoropuheluaan nykyisen toiminnan ja toivottujen muutostoimenpiteiden välisenä siltana.

Ajallinen hybriditoimijuus tasapainottaa projektityön määräaikaisuuden ja jatkuvuuden vaatimukset kytkemällä toiminnan aiempiin käytäntöihin ja pysyvämpiin rakenteisiin. Tutkimassamme tapauksessa osallistujat rakensivat jatkuvuutta vertaamalla omaa Osallistujat eivät ainoastaan tiedosta hankkeen määräaikaisuutta vaan toimivat aktiivisesti rakentaakseen yhteyksiä aiempaan toimintaan ja pysyvämpiin rakenteisiin, jotta kehittäminen ei jää irralliseksi kokeiluksi.

Yhteisen kohteen kautta rakentuva hybriditoimijuus kirkastaa yhteisen työn kohteen, jolloin erilliset intressit täydentävät toisiaan, ja toiminta suuntautuu yhteisymmärrykseen. Toimijoiden alkujaan erilliset intressit alkavat täydentää toisiaan. Yhteisen kohteen kirkastaminen ohjaa toimintaa kohti yhteisymmärrystä: tiedetään, mitä yhdessä ollaan tekemässä ja miksi.

Muutoslaboratorio tarjoaa tilan yhteiselle oppimiselle

Tutkimuksemme osoittaa, että muutoslaboratorion kaltaiset kehittämishankkeet tarjoavat luontevan tilan jatkuvan oppimisen kehittämiselle. Muutoslaboratoriomenetelmän ajatteluvälineet ja työtavat tukevat lisäksi organisaatioiden ja niiden tasojen välistä oppimista, mikä on hybriditoimijuuden kehittymiselle välttämätöntä.

Monen organisaation konteksteissa jatkuva oppiminen näkyy yhteisenä kykynä tarkastella, uudistaa ja ylittää vakiintuneita toimintatapoja. Hybriditoimijuus avaa tilaa organisaatioiden, aikajänteiden ja toiminnan tasojen rajapinnoilla ja välillä. Kun rajapinnat tehdään näkyviksi ja niihin kuuluvia jännitteitä puretaan yhdessä, jatkuvasta oppimisesta voi tulla pysyvä osa yhteistoimintaa eikä vain määräaikaisiin hankkeisiin kytkeytyvä tavoite.

Lisää aiheesta

• Cornér, T., Kajamaa, A., & Tuunainen, J. (2025). Hybriditoimijuus ja jatkuva oppiminen yrittäjyysyhteisön muutoslaboratoriossa. Aikuiskasvatus, 45(3), 148-164. https://doi.org/10.33336/aik.149520
• Virkkunen, J. (2006b). Hybrid agency in co-configuration work. Outlines. Critical Practice Studies, 8(1), 61–75. https://doi.org/10.7146/ocps.v8i1.2099