Itsekasvatuksella viitataan aikuisikään sisältyvään kasvatustoimintaan, jolla ihminen pyrkii itse tavoitteellisesti laajentamaan oman ymmärryksensä ja toimintansa näköaloja.
Itsekasvatus tarkoittaa ensinnäkin toimintaa, jolla kehitämme itsetuntemustamme. Toiseksi se merkitsee yhteiskunnallisten ja eettisten käytäntöjen kehittämistä yhdessä muiden kanssa. Vallitseva aika kutsuu meitä muuttumaan ja muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita ympärillämme.
Teemanumero avaa erilaisia tapoja lähestyä itsekasvatusta ajassa. Näkökulmat valottavat itsekasvatuksen monipuolisuutta osana globaaleja itsekasvatuskäsityksiä, viisausperinteitä, kansalaisaktivismia sekä suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Itsekasvatusta tarkastellaan myös harjoituksena, jonka avulla voidaan kultivoida totutusta poikkeavia tapoja elää ja toimia.
Etsimme teemakokonaisuuteen empiirisiä ja filosofis-teoreettisia tutkimuksia itsekasvatuksesta 2020-luvulla. Haemme numeroon tiedeartikkeleita, näkökulmia, puheenvuoroja ja kirja-arvosteluja esimerkiksi seuraavista teemoista:
mitä itsekasvatus voi olla ja mitä sillä tavoitellaan
itsekasvatuksen käytäntöjen nykymuodot ja kritiikki
arkiset ja marginalisoituneet itsekasvatuksen käytännöt
itsekasvatus aktivistisena käytäntönä ja kansalaisvaikuttamisena
itsekasvatus aikuiskasvatuksen instituutioissa
itsekasvatuksen ihmiskäsitykset ja arvokysymykset
itsekasvatuksen historia ja perinteet.
Numeron toimittavat Jani Pulkki ja Johanna Kallio. Se ilmestyy syyskuussa 2026.
Osallistu
Lähetä tiedeartikkelin käsikirjoitus viimeistään 5. marraskuuta 2025. Näkökulmien, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden käsikirjoituksia odotamme vuoden 2026 alkupuolella. Meilaa tekstisi toimituspäällikölle: terhi.kouvo@kvs.fi.
Jatkuva oppiminen, Aikuiskasvatus 3-4/2025
Jatkuva oppiminen on keskeinen tavoite niin kansallisesti kuin oppilaitosten strategioissa. Sen nimissä edistetään tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia ja pyritään nostamaan väestön koulutustasoa. Erityisesti halutaan taata työikäisten mahdollisuudet kehittää osaamistaan. Näin pyritään vähentämään yksinomaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden määrää ja lisäämään korkeakoulutuksen suorittaneiden määrää.
Teemanumero tuo esiin tuoretta tutkimusta ja tuoreita lähestymistapoja aikuisten työelämälähtöiseen koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työssä oppimiseen. Jatkuvaa oppimista tarkastellaan kriittisessä valossa aikuiskasvatustieteen ja tieteiden rajoja ylittävien tutkimusasetelmien avulla. Näkökulmat ulottuvat koulutuksen järjestäjistä ja työelämän edustajista koulutukseen osallistuviin.
Numeroon toivotaan tiedeartikkeleja ja näkökulmia esimerkiksi seuraavista aiheista:
aikuisten työelämälähtöinen oppiminen sen moninaisissa muodoissaan
ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö
aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
elinikäisen ohjauksen kehittäminen
matalasti koulutettujen aikuisten koulutusmahdollisuuksien edistäminen.
Numeron toimittavat Anu Kajamaa,Päivi Hökkä ja Katja Vähäsantanen. Se ilmestyy syyskuussa 2025.
Osallistu
Lähetä tiedeartikkelin käsikirjoitus viimeistään 6. marraskuuta 2024. Näkökulmien ja puheenvuorojen käsikirjoituksia odotamme vuoden 2025 alkupuolella. Meilaa tekstisi toimituspäällikölle: terhi.kouvo@kvs.fi.
Digitalisaatio läpäisee yhteiskunnan, mutta osa kansalaisista jää digiosattomiksi. Digipalvelujen tulisi huomioida haavoittuvassa asemassa olevat etenkin geopoliittisesti haastavina aikoina. Digitalisaation sanotaan toistavan yhteiskunnallisia vinoumia ja unohtavan esimerkiksi kulttuurierot. Sukupuoli, ikä ja muut sosioekonomiset tekijät vaikuttavat digiosallisuuteen.
Teemanumero hakee vastauksia aikuiskasvatuksen tehtävään digiosallisuuden lisäämisessä. Näkökulma digitaalistuvaan yhteiskuntaan on kriittinen. Digitalisaatiota tarkastellaan demokratian, osallisuuden ja geopolitiikan näkökulmista. Teemanumeroon toivotaan tiedeartikkeleja ja näkökulmia esimerkiksi:
Mitä digiosallisuus tarkoittaa aikuiskasvatuksen kentällä ja millaisia ratkaisuja on kehitetty digiosallisuuden tukemiseen?
Miten aikuiskasvatus vastaa digitalisaation tuomaan eriarvoistumisen haasteeseen?
Miten kasvatuksella ja koulutuksella tuetaan aikuisten kriittistä medialukutaitoa?
Millaisia oppijoita digitalisoituva koulutuksen kenttä palvelee, ketkä jäävät katveeseen?
Käsikirjoitukset voivat olla aikuiskasvatuksen ytimessä tai tieteiden rajat ylittäviä. Ne saavat olla teoreettisia, käsitteellisiä tai empiirisiä. Tervetulleita ovat myös metodologiset kysymyksenasettelut.
Numeron toimittavat Severi Hämäri ja Piia Silvennoinen. Se ilmestyy joulukuussa 2024.