Mitä Aikuiskasvatuksesta luettiin vuonna 2025?

Aikuiskasvatuksen luetuimmat tiedeartikkelit valaisevat aikuisuuden ilmiöitä monesta suunnasta, pintaa syvemmältä. Teemakoosteissa pengomme digiarkiston aarteita.

Asiantuntijuus kokemuksena

• Isopahkala-Bouret, U. (2008). Asiantuntijuus kokemuksena. Aikuiskasvatus, 28(2), 84–93.

Ulpukka Isopahkala-Bouret tarkastelee tiedeartikkelissaan asiantuntijuuden kokemuksellisia elementtejä. Keskeistä on, millaisessa sosiaalisessa tilanteessa osaaminen tunnistetaan asiantuntijuudeksi.

”Oleellista on se, millaista tietämystä oletetaan olevan, millaista kykyä toimia edellytetään ja millaista luottamuksen ja varmuuden tunnetta tarvitaan kussakin sosiaalisesti määrittyvässä tilanteessa, jotta kokemus voidaan nimetä asiantuntijuudeksi”, hän esittää väitöskirjaansa perustuvassa tiedeartikkelissa.

Tutkimuksen mukaan asiantuntijuus rakentuu

• asiaankuuluvasta tietämyksestä
• tilannesidonnaisesta toimintakyvystä
• luottamuksen ja varmuuden tunteesta.

Oppimisvaikeudet elämänkulussa

• Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa: Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17.

Johanna Korkeamäki analysoi tapaustutkimuksessaan kahden aikuisen kokemuksia oppimisvaikeuksista ja niihin saadusta tuesta.

”Oppimisvaikeuksien, lukutaidon ja yksilön kyvykkyyttä koskevien käsitysten sosiaalisessa kontekstissa auttaa tunnistamaan niitä yhteiskunnallisia esteitä, jotka estävät aikuisten osallistumisen koulutukseen”, hän toteaa.

Tutkimus osoittaa, että

• oppimisvaikeudet vaikuttavat elämänkulkuun pitkällä aikavälillä
• yhteiskunnalliset rakenteet kehystävät toimijuutta
• aikuisiän uudelleentulkinnat vahvistavat toimintavalmiuksia.

Esihenkilötyö hajautetussa organisaatiossa

• Köykkä, K., Vähäsantanen, K. & Lemmetty, S. (2023). Esihenkilöiden tarinoita ammatillisen osaamisen johtamisesta hajautetuissa organisaatioissa: Intuitiolla mennään ja verkostoissa johdetaan. Aikuiskasvatus, 43(1–2), 26–41.

Katja Köykkä, Katja Vähäsantanen ja Soila Lemmetty tutkivat ammatillisen osaamisen johtamista hajautetuissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

”Kun osaamisen johtaminen on jaettu käytäntö, vastuun osaamisen kehittämisestä jakavat esihenkilö ja työntekijät”, tutkijat toteavat.

Narratiivisen tutkimuksen perusteella

• osaamisen johtaminen edellyttää yhteisiä rakenteita
• verkostomainen työ muuttaa esihenkilötyötä
• vastuu osaamisen kehittämisestä jakautuu.

Ekososiaalinen sivistys ja kestävä tulevaisuus

• Salonen, A. O., & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15.

Arto O. Salonen ja Marjatta Bardy tarkastelevat ekososiaalista sivistystä tulevaisuuden näkökulmasta.

”Monet tarpeemme eivät liity omistamiseen vaan palveluun. Ensisijainen tarpeemme on useimmiten reikä seinään silloin tällöin, ei porakoneen omistaminen. Tarvitsemme liikkumismahdollisuuksia enemmän kuin autoa”, he kirjoittavat.

Tutkijoiden keskeinen viesti on, että

• hyvää elämää tavoitellaan yhden maapallon rajoissa
• ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen todellisuus ovat keskinäisriippuvaisia
• kiertotalous vahvistaa kestävyyttä.

Kollektiivinen asiantuntijuus ja jaetut tietokäytännöt

• Hakkarainen, K., Lallimo, J., & Toikka, S. (2012). Kollektiivinen asiantuntijuus ja jaetut tietokäytännöt. Aikuiskasvatus, 32(4), 246–256.

Kai Hakkarainen, Jiri Lallimo ja Seppo Toikka tarkastelevat kollektiivista asiantuntijuutta yksilöllisenä tiedonhankintana, kulttuuriin osallistumisena ja yhteisöllisenä tiedonluomisena.

”Organisaation kollektiivisen älykkyyden materiaalisuus korostuu erityisesti silloin, kun työntekijät vaihtuvat, mutta tietoartefaktit kantavat tietämystä uusille työntekijöille. Teknologiat, tekstit ja fysikaalinen ympäristö ankkuroivat tietoa ja toimivat ihmisten ja artefaktien välisen vuorovaikutuksen infrastruktuurina”, tutkijat toteavat.

Tiedeartikkelin tekijät korostavat

• yksilöllisten ja yhteisöllisten ulottuvuuksien yhdistymistä
• verkostoituneita tietokäytäntöjä
• teknologian ja tietoartefaktien merkitystä.