Skip to Content

Väitöskirjatutkija saattaa vaihtaa polkua kesken matkan.

Blogi

Väitöskirjatutkijat sivistysyliopiston raunioilla

Kirjoittajat: Anni Piironen, Minni Matikainen, Minna Maunula Julkaistu:

Väitöskirjatutkija saattaa vaihtaa polkua kesken matkan.

Kehitämmekö yliopistoa siten, että se suosii väitöskirjatutkijoiden keskinäistä kilpailua vai tuemmeko vertaisten liittoumia?

Mitä, jos väitöskirjatutkijalla kaikki meneekin kuin Strömsössä? Kehtaako siitä kertoa kaverille, jolla menee huonommin.

Niinkin voi käydä, että toiset ympärillä menestyvät, mutta itse jää rahoitushakemuksissa rannalle vuodesta toiseen tai ei saa edes työpistettä yliopistolta. Pahimmillaan epäkohdista valittava tutkija päätyy katkeroituneeksi haamututkijaksi tai lannistuneiden kastiin.

Väitöskirjatutkijan kokemuksiin vaikuttavat sekä tunnistetut rakenteelliset että henkilökohtaiset ehdot. Näin esitämme Aikuiskasvatuksessa julkaistussa tiedeartikkelissamme, jossa tutkimme akateemisen maailman reunaehtoja väitöskirjatutkijoiden poluilla asiantuntijuuteen.

Pahimmillaan epäkohdista valittava tutkija päätyy katkeroituneeksi haamututkijaksi tai lannistuneiden kastiin.

Tunnistettuja ehtoja ovat esimerkiksi rahoitus, ohjaus, julkaisukäytännöt ja verkostoituminen. Henkilökohtaisiin ehtoihin taas kuuluvat muun muassa tutkimusaihe, tutkimustaidot, asenne, sukupuoli, kieli, kansallisuus ja sosioekonominen tausta.

Ehdot ovat osin virallisia, osin epävirallisia eivätkä täysin tutkijan itsensä käsissä. Ne kuitenkin näyttävät rajaavan erilaisia polkuja akateemiseen maailmaan. Yhden polku on kullalla päällystetty, toisen enemmän tai vähemmän kuoppainen, ja kolmannen polku saattaa kadota kokonaan jalkojen alta. Joskus polku voi myös vaihtua kesken väitösmatkan.

Tutkimuksesta samastumispintaa

Iloksemme omien kokemustemme virittämä tiedeartikkeli on nostattanut paljon keskustelua. Monen väitöskirjatutkijan kokemukset ovat jääneet aiemmin sanoittamatta, tai niistä on puhuttu vain kahvipöydissä ja käytävillä. Kokemus siitä, että ”kaikki tietää tämän, mutta kukaan ei sano sitä suoraan ääneen” tuli tutkimuksemme myötä artikuloiduksi.

Tutkijakollegat ovat kertoneet meille tunnistaneensa itsensä tiedeartikkelissa kuvatuilta poluilta ja jakaneet meille omia kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa ja kasvokkain. Koska harvan polku on mutkaton ja tasainen, muutamat itsensä kultapolulta löytäneet ovat kuvanneet, että omaa kokemusta on vaikea sanoa ääneen. Yritysyliopiston kilpailukulttuuri onkin omiaan ruokkimaan kateutta menestyjiä kohtaan. Samalla tarve kateudelta suojautumiseenkin vaikuttaa ilmeiseltä.

Kaikki tietää tämän, mutta kukaan ei sano sitä suoraan ääneen.

Moni on muistellut vuosienkin takaisia kokemuksiaan ja miettinyt yksittäisten tilanteiden ja valintojen merkityksellisyyttä akateemisen uran kehittymiselle.

Keskusteluun ovat osallistuneet väitöskirjatutkijoiden lisäksi ohjaajat. He ovat reflektoineet omaa osuuttaan akateemisina portinvartijoina. Mahtavaa olisi, jos ohjaajien oivallukset siirtyisivät ymmärrykseksi väitöskirjatutkijoiden moninaisia tilanteita kohtaan.

Paluu yliopiston juurille

Akateemisen maailman logiikoiden ja pelisääntöjen tunteminen ja ymmärrys systeemistä on tärkeää erityisesti väitöskirjatutkijoiden hyvinvoinnille. Kukin voi arvioida omasta puolestaan, kykeneekö ja haluaako osallistua akateemiseen kilpailuun, joka kuuluu kiinteästi nykyiseen yritysyliopistokulttuuriin.

Haastamme akateemisen maailman toimijoita tarkastelemaan kriittisesti, miten yliopisto vaikuttaa tietokapitalismin logiikoita toteuttaessaan tiedeyhteisön jäseniin. Miten väitöskirjatutkija jaksaa toimia yritysyliopiston kehyksissä? Voiko systeemiä myös kritisoida?

Yliopiston nykymallissa voitot ja meriitit valuvat yksilöille. Meidän onkin syytä palata tieteellisen sivistyksen alkujuurille: tietoa ja tiedettä luodaan yhdessä. Se vaatii, että vertaiset liittoutuvat puolustamaan sivistysyliopistoa kilpailukulttuurilta.

Kuva: Rodion Kutsaiev /Unsplash

Lisää aiheesta

Jaa artikkeli

Kirjoittajat

Anni Piironen KM, väitöskirjatutkija, erityisluokanopettaja, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Minni Matikainen KT, yliopistonopettaja, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Minna Maunula KT, YTM yliopistonlehtori, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto
Back to top