Tekoäly haastaa kanssatutkimuksen

Miten varmistaa eettinen kestävyys kanssatutkimuksessa, kun osallistujat ovat haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia?

Tekoälyn ansiosta löydät karttasovelluksesta nopeimman reitin määränpäähäsi. Se laatii sinulle lempikappaleistasi soittolistan. Tekoälyä on palveluissa, sovelluksissa ja alustoilla, ja olemme oppineet elämään  sen kanssa arkeamme – mutta millaisia haasteita se luo tutkimukselle?

Tiedeartikkelissamme selvitimme tekoälyn luomia eettisiä haasteita valmisteilla olevassa kanssatutkimuksessa. Kytkemme tekoälylukutaidon mediakasvatukseen: tutkittavassa toiminnassa sovellamme mediakasvatuksesta tuttuja toiminnallisia menetelmiä, esimerkiksi osallistavia median tuotantotapoja.

Toiminnalliset menetelmät motivoivat

Omaehtoinen tuotanto on tapa innostaa ja kiinnittää aikuisia mukaan oppimaan niin mediakulttuurista kuin tekoälystä. Hankkeen keskiössä ovat haavoittuvassa asemassa olevat nuoret aikuiset, joilla saattaa olla esimerkiksi mielenterveyspulmia, haasteita lukemisessa, puhumisessa tai keskittymisessä.

Toiminnallisilla menetelmillä ei yritetä ainoastaan ymmärtää tekoälyn toimintaperiaatteita vaan käyttää tekoälyä sellaisilla tavoilla, joista osallistujat kokevat hyötyvänsä. Tavoite on motivoida ja kannustaa heitä omaehtoiseen tekemiseen ja itseopiskeluun.

Kanssatutkijuus tuo valtaa

Osallistujat eivät ole vain ”tutkimuskohteita” vaan kanssatutkijoita. Tavoite on jakaa heille  tutkimusprosessiin kuuluvaa valtaa.

Osallistujat ovat päättämässä tutkittavan mediatuotannon sisällöistä, tuotantotavoista, esimerkiksi tekoälyn käytöstä vaikkapa äänen tuotossa. He myös päättävät kanssamme käytettävistä tutkimusmenetelmistä, siis siitä, miten keräämme tietoa mediatuotannon prosessista.

Yhdessä voimme siis valita toiminnan välineitä ja työskentelytapoja, joita tutkimuksessa käytämme. Jotta osallistujat voivat toimia mahdollisimman turvallisesti ja yhdenvertaisesti kanssatutkijoina, heitä on informoitava läpi tutkimuksen niin tutkimusprosessin etenemisestä kuin heidän osallistumisestaan. Suostumusperustaisuus ja läpinäkyvyys ovat luottamuksellisen kanssatutkimussuhteen perusta.

Ristiriidoista on keskusteltava

Kanssatutkijuus tuottaa omanlaisiaan eettisiä haasteita, jopa ristiriitoja, vakiintuneiden tutkimuseettisten käytänteiden kanssa. Osallistujilla on oltava oikeus anonymiteettiin, muta kanssatutkimuksessa ja mediajulkaisuissa he saattavat haluta julkaista omalla nimellään.

Ristiriidoista on keskusteltava avoimesti, ja aikuisten ihmisten henkilökohtaista päätöksentekoa on tuettava.

Eettisyys ei siten ole rutiininomaisesti noudatettava sääntökirja vaan aktiivinen toimintatapa ja mukana koko tutkimusprosessin ajan.

Olemme uuden äärellä

Tutkijan vastuulla on huolehtia tutkimusprosessin eettisestä kestävyydestä ja pyrkiä ennakoimaan tulevia haasteita. Mutta samalla olemme uuden äärellä. Emme vielä tiedä ja tunnista kaikkia mahdollisia haasteita, joita tekoäly, kanssatutkimus tai mediatoiminnan yhdistäminen tuovat mukanaan.

Valmistaudumme parhaamme mukaan ja suhtaudumme tutkimukseen kuin kehitystyöhön. Olemme avoimen innostuneita ja kiinnostuneita tulevaisuudesta, jossa moni tutkimuksen osa selkiytyy vasta prosessin edetessä.

Tutkimuksen tavoite on, että kanssatutkijat voivat kokea luottamusta koko prosessin ajan. Tutkimuksen tulosten ja työskentelyprosessin on kestettävä kriittinen tarkastelu luotettavuuden ja läpinäkyvyyden osalta.

Lisää aiheesta

• Salonen, S. & Kotilainen, S. (2024). Kohti eettistä kestävyyttä tekoälylukutaitojen kanssatutkimuksessa. Aikuiskasvatus, 44(4), 242–254. https://doi.org/10.33336/aik.141641