Oppimisvaikeuden ei tarvitse olla opiskelun este

Toimintavalmiusajattelulla tuetaan aikuisia tulkitsemaan uudestaan omia kykyjä ja oppimisessa koettuja vaikeuksia.

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu vahvasti tasa-arvoon. Kaikille sen tarjoamat mahdollisuudet eivät välttämättä ole samanlaisia.

Yksi kouluttautumista hankaloittava tekijä ovat oppimisvaikeudet, joista yleisin on lukivaikeus. Oppimisvaikeuksia pidetään synnynnäisinä, ja niiden ajatellaan usein ulottuvan aikuisuuteen asti. Esimerkiksi lukemisen hitaus ja vaikeudet vieraissa kielissä ovat tyypillisiä lukivaikeuden piirteitä aikuisilla.

Oppimisvaikeuksien on havaittu olevan yhteydessä niin koulutuksen pituuteen kuin työttömyyteen tai mielenterveyteen. Tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä siitä, missä määrin koulutuksellinen eriarvoisuus paikantuu suoraan oppimisvaikeuteen ja missä määrin yhteiskunnalliset tekijät vaikeuttavat kouluttautumista oppimisvaikeuksia kokevilla aikuisilla.

Toimintavalmiusajattelu ja koulutuksellinen tasa-arvo

Yksilöllisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden välistä vastakkainasettelua voidaan välttää kiinnittämällä koulutuksellinen tasa-arvo toimintavalmiusajatteluun. Se pohjautuu filosofien Amartya Senin ja Martha Nussbaumin ajatteluun.

Toimintavalmiudet mahdollistavat itselle tärkeiden asioiden saavuttamisen. Kiinnostuksen kohteena on se, mitä ihmiset voivat olla ja tehdä toimintavalmiuksien mahdollistamana.

Koulutus on toimintavalmiusajattelussa tärkeää, onhan se lukutaidon ohella olennainen sekä toimintona että muun toiminnan mahdollistajana. Yhtä tärkeää on vahvistaa omaa ääntä koulutuksessa, sillä se tukee kuulluksi tulemista ja mahdollisuuksia vaikuttaa koulutuksen sisältöön.

Toimintavalmiusajattelussa painotetaan toimijuuden mahdollisuuksia mutta huomioidaan yksilö osana omaa ympäristöään. Samanlaiset voimavarat eivät ole kaikkien käytettävissä samalla tavalla.

 

Oman äänen vahvistaminen koulutuksessa tukee kuulluksi tulemisen kokemusta.

Tiedeartikkelissani ”Oppimisvaikeudet, toimijuus ja toimintavalmiudet” havainnollistan, miten toimintavalmiudet kehkeytyvät ja kasautuvat. Kuvaan samalla niiden puutetta osana elämänkulkua koulutuksessa ja työelämässä yhteiskunnalliseen kontekstiinsa kiinnittyneinä. Siirtymät ovat toimintavalmuksien kannalta keskeisiä.

Aikuinenkin tarvitsee tukea oppimisvaikeuksiin

Aikuisuus voi tarjota mahdollisuuksia oppimisessa koettujen vaikeuksien ja omien kykyjen uudelleen tulkintaan. Aikuinen voi kuitenkin tarvita tukea esimerkiksi lukemiseen tai itselle soveltuvan opiskelualan löytämiseen.

Aikuiskoulutustuessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa painottuvat tulonsiirrot, vaikka ne voisivat tarjota ohjauksellista tukea. Sosiaalista tukea on pidetty tärkeänä resursseja välittävänä tekijänä.

Toimintavalmiusajattelu tarjoaa käytännön mahdollisuuksia edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Mitä paremmin ymmärrämme kouluttautumista hankaloittavia tekijöitä, sitä paremmin pystymme  edistämään koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Kuvat: Johanna Korkeamäen arkisto & Jason Leung / Unsplash

Lisää aiheesta:

• Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa. Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17. https://doi.org/10.33336/aik.107384

• Korkeamäki, J. (2011). Myös aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksiin. Aikuiskasvatus, 31(2), 128–135. https://doi.org/10.33336/aik.93924