Meidän valinnoillamme on väliä maapallolle

Jos haluamme, että planeettamme säilyy elinkelpoisena tuleville sukupolville, monilajinen empatia on sisällytettävä kasvatukseen.

01.12.2020

Maailmanlaajuinen Elokapina-liike nousi lokakuussa uutisia seuraavien tietoisuuteen, kun poliisi hajotti sen mielenosoituksen Helsingissä väkivaltaisesti. Liike perustuu väkivallattomaan vastarintaan, jonka tavoite on turvata elämän edellytykset maapallolla. Se on planeettamme tilasta huolestuneiden ihmisten kansalaisaktivismia.

Jaan kapinallisten huolen, joka perustuu tieteelliseen tutkimustietoon. Kuluneet kymmenen vuotta ovat olleet maapallon mittaushistorian lämpimimmät. Samanaikaisesti sukupuuttoon on kuollut satoja eläinlajeja. Ihmisen toiminnan takia maapallon kyky ylläpitää elämää heikkenee. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, minkälainen maapallo tuleville sukupolville jää asuttavaksi. Meidän on vain muutettava radikaalisti kulutuskäyttäytymistämme.

Yksinkertaisimpia tapoja vaikuttaa maapallon tilaan on vaihtaa eläinperäinen ruokavalio kasvisperäiseen. Tutkimusten mukaan suurimpia esteitä lihan käytöstä luopumiselle ovat arvot, asenteet ja tunteet: kasvisperäiset vaihtoehdot koetaan usein vähempiarvoisiksi, epäilyttäviksi tai epänormaaleiksi.

Kukaan ei synny makkaransyöjäksi

Kuihtuvalla planeetalla eläminen ei ole makuasia vaan tosiasia. Lapset ja nuoret eivät synny lihansyöjiksi, vaan heidät kasvatetaan nauttimaan uunimakkarasta. Päiväkodeista lähtien lapset omaksuvat tehotuotetun ruokateollisuuden makumaailman. Sen sijaan, että päiväkodeissa, kouluissa ja kodeissa keskustellaan makuasioista, voitaisiin miettiä sitä, kuka kuoli tänään, jotta minä sain syödäkseni.

Ensimmäiseksi on tunnustettava se tosiasia, että ihmislajin hengissä säilyminen edellyttää lajien välistä yhteistyötä. Maapallolla on siihen lukuisia lajien välisen yhteistyön verkostoja, jotka ylläpitävät elämän edellytyksiä. Lajien välinen vuorovaikutus on myös täynnä haurautta ja ennakoimattomuutta, kuten koronapandemia on osoittanut.

”Sen sijaan, että päiväkodeissa, kouluissa ja kodeissa keskustellaan makuasioista, voitaisiin miettiä sitä, kuka kuoli tänään, jotta minä sain syödäkseni.”

Toiseksi on huomioitava tunteiden merkitys. On helpompi keskittyä omien kulutushalujensa tyydyttämiseen kuin kohdata niiden ekologiset seuraukset. Tarvitsemme enemmän empatiaa, joka kannustaa luopumaan itsekeskeisyydestä muiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Sitä voi kutsua monilajiseksi empatiaksi.

Tieto ja keskustelu ovat ratkaisevia

Eläinperäisistä tuotteista luopuminen ei automaattisesti ratkaise ruokatuotannon aiheuttamia ongelmia. Lisäksi vaaditaan avointa tiedontuotantoa ja keskustelua siitä, minkälaisia seurauksia omilla ateriavalinnoilla on.

Monilajisen empatian huomioon ottava kasvatus kannustaa eettiseen pohdintaan, tunnustamaan ekologiset tosiasiat ja etsimään käytännön ratkaisuja, joilla pitää yllä elämän edellytyksiä jaetulla planeetallamme.

Tutkijana ja akateemisena aktivistina kannustan jokaista kasvattajaa ja kasvatustieteilijää etsimään tapoja olla vaarantamatta elämää maapallolla.

Mikko Rosenberg, KM, tohtorikoulutettava, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto

Lisää aiheesta:

Kuva: Nikoline Arns / Unsplash