Lukupiiri synnyttää osallisuutta

Kaunokirjallisuuden lukeminen suomenoppijoiden lukupiirissä tarjoaa näkymiä yhteiskuntaan ja opettaa uusia taitoja.

Kielen osaaminen asettaa ihmisiä erilaisiin asemiin ja luo pääomaa yhteiskunnassa toimimiseen. Siksi on tärkeää kehittää oppimis- ja toimintamuotoja, jotka antavat edellytyksiä päästä osalliseksi yhteiskunnallisista keskusteluista.

Olemme järjestäneet lukukauden mittaisia kaunokirjallisuuslukupiirejä korkeakoulutetuille maahanmuuttaneille. Halusimme tutkia kaunokirjallisuuden lukemista suomeksi eli muulla kuin osallistujien omalla äidinkielellä. Lukupiirin valitsimme tutkimuksemme toimintamuodoksi, koska se konkretisoi ajatuksen yhteisöllisestä, vuorovaikutuksellisesta oppimisesta.

Lukupiiri konkretisoi ajatuksen yhteisöllisestä, vuorovaikutuksellisesta oppimisesta.

Lukupiirihankkeemme perusta on Viola Parente-Čapkován johtamassa, Koneen säätiön rahoittamassa ”Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä” -hankkeessa. Se ajoittuu vuosille 2020–23. Hankkeen kantava ajatus on, että kaunokirjallisuutta tulee hyödyntää suomen kielen opetuksessa huomattavasti nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin.

Pontta yhdessä oppimiseen

Hyvän suomen kielen taidon saavuttanut kielenoppija kaipaa usein eriytynyttä ja yksilöllistä ohjausta. Lukupiiri voi tarjota tähän oivan tilaisuuden. Lukupiireissä luetaan, keskustellaan ja kuunnellaan, mitä sanottavaa toisilla on. Lukupiiriläiset oppivat jatkuvasti toinen toisiltaan.

Lukupiireissä luetaan, keskustellaan ja kuunnellaan, mitä sanottavaa toisilla on.

Kielenoppijoiden lukupiiri voi mahdollistaa yhteisöllisen oppimisympäristön, kun eri maista tulevat osallistujat kokoontuvat yhteen keskustelemaan lukemastaan. Lukupiiristä on mahdollista luoda tila yhteisölliselle tiedonmuodostukselle, jossa kannustetaan monien eri äänten ristiriitaiseenkin dialogiin. Nykytutkimus korostaa juuri tällaista oppimisen sosiaalisuutta.

Kaunokirjallisuus vie uusille urille

Kaunokirjallisuuden lukeminen avaa ovia yhteiskunnallisiin keskusteluihin, käsitelläänhän kirjallisuudessa usein kriittisesti yhteiskunnallisia ongelmia. Kirjallisuudelle luonteenomainen moniäänisyys mahdollistaa keskustelun herättelyn ilman yhtä oikeaa vastausta. Omia ajatuksia, tunteita ja pohdintoja voi peilata lukemaansa, ja kirjallisuuden maailmaan syventyminen voi päästää valloilleen halun katsoa ja kuvitella toisenlaisia näkökulmia.

Kirjallisuudelle luonteenomainen moniäänisyys mahdollistaa keskustelun herättelyn ilman yhtä oikeaa vastausta.

Kaunokirjallisuus tarjoaa ainutlaatuisen kirjon erilaisia kielellisiä variaatioita, rekistereitä ja murteita, joista kielenoppija hyötyy. Lukiessa reflektiokyky ja valmius hahmotella yhä monimutkaisempia kielellisiä kokonaisuuksia kehittyy.

Kieli on osa kulttuuria

Lukupiirikeskustelut edistävät kielitaitoa. Kielen osaaminen ja kielellisiin ilmiöihin pureutuminen taas tuovat mukanaan uusia näkökulmia ja osallisuuden kokemuksia: kieli on keskeinen osa kulttuuria.

Yhden lukupiirin kirjaksi valitsimme Johanna Sinisalon Finlandia-palkitun Ennen päivänlaskua ei voi (2000), koska se on tyylillisesti monimuotoinen ja sisältää runsaasti erilaisia kielirekistereitä. Romaanissa viitataan suomalaisen kirjallisuuden kanonisoituihin teksteihin, kuten Tuntematon sotilas, Seitsemän veljestä ja Kalevala, sekä hyödynnetään suomalaista folklorea, kansanrunoutta. Romaani siis mahdollistaa lukijoille ”toisen käden kautta” tutustumisen teoksiin, joiden tuntemisen usein ajatellaan olevan osa suomalaisuutta.

Eräs seitsemän vuotta Suomessa asunut lukupiiriläisemme kuvasi lukukokemustaan näin:

Ennen tätä kirjaa tiesin vain, että Suomi on nuori maa ja suomalaisuuteen kuuluvat vain Marimekko ja Muumit. Lukiessani ymmärsin, että suomalainen kulttuuri on vanha, sillä on vanhat juuret ja suhteet luontoon, sen folkkloori on rikas ja värikäs ja sitä ei tavata missään maailmalla. Folkloori ja runot ovat avanneet minulle uuden ikkunan suomalaisuuteen.

Lukupiirihankkeessa loimme tutkimusperustaisia lähestymistapoja kaunokirjallisuuden käyttöön yhteisöllisessä oppimisessa. Toivomme, että ne kasvattavat lukupiirimuotoisen oppimisen tunnettuutta ja innostavat sen eri muotojen kehittämiseen.

Kuva: Alexis Brown / Unsplash

Lisää aiheesta:

• Jytilä, R., & Kekki, N. (2022). Kohti ylirajaista lukemista: Lukupiiri aikuisten maahanmuuttaneiden yhteisöllisen oppimisen menetelmänä. Aikuiskasvatus, 42(2), 119–132. https://doi.org/10.33336/aik.120034