Lukion rehtorilla on monta vaativaa roolia

Lukion pedagoginen johtaminen on monimuotoista toimintaa ja vahvasti sidoksissa toimintaympäristöönsä. Rehtorilta vaaditaan rohkeutta, jatkuvaa oppimista ja yhteisön vahvistamista, aihetta tutkinut Marianne Korkalainen kirjoittaa.

Mitä pedagoginen johtaminen tarkoittaa lukion arjessa, ja miten se hahmottuu sitä toteuttaville lukion rehtoreille? Näihin kysymyksiin lähdimme tutkijakollegojeni Elina Fonsénin ja Mirja Tarnasen kanssa etsimään vastauksia havaittuamme, että pedagogista johtamista on tutkittu vain vähän lukiokontekstissa.

Halusimme kuulla, miten rehtorit kokevat pedagogisen johtamisen ja millaista toimintaa he siihen sisällyttävät. Haastattelimme vuonna 2023 kymmentä lukion rehtoria tai apulaisrehtoria ja analysoimme heidän kokemuksiaan. Työn tuloksena hahmotimme neljä pedagogisen johtamisen osa-aluetta, jotka kuvaavat rehtorin työn ydintä.

1 Suunnan näyttäminen ja vastuun kantaminen

Rehtorit pitivät johtamisensa perustana koulun suunnan näyttämistä ja kokonaisvastuun kantamista. Heidän tehtävänään on sanoittaa koulun pedagogiset painotukset ja varmistaa, että opetussuunnitelman ja lainsäädännön tavoitteet toteutuvat arjessa.

Suuntaa näyttäessään rehtorin on usein tehtävä päätöksiä, jotka eivät saa yksimielistä kannatusta. Se vaatii rohkeutta ja kykyä katsoa pitkälle eteenpäin. Vastuun kantaminen puolestaan tarkoittaa sitoutumista siihen, että koulun pedagogiset ratkaisut tukevat oppimista ja näkyvät konkreettisesti jokapäiväisessä toiminnassa.

2 Toimintaympäristön johtaminen

Pedagoginen johtaminen kytkeytyy vahvasti toimintaympäristön muokkaamiseen ja ylläpitämiseen: rehtori luo perustan opettajien pedagogiselle työlle. Toimintaympäristön johtamiseen kuuluvat toimintakulttuurin kehittäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, luottamuksen rakentaminen sekä käytännön resurssien ja oppilaitoksen rakenteiden johtaminen.

Rehtorit kuvaavat tehtäväkseen varmistaa, että koulu tarjoaa opettajille ja opiskelijoille turvallisen ja toimivan työympäristön. Rehtori esimerkiksi organisoi opettajien työnjakoa ja tiimien organisointia, turvaa fyysisten tilojen ja välineiden riittävyyden ja kohdentaa resurssit niin, että ne tukevat opetusta.

Toimintaympäristön johtamiseen kuuluu myös ulkoisten muutosten tulkinta: opetuspoliittisten uudistusten ja yhteiskunnallisten paineiden sovittaminen koulun arkeen.

3 Pedagoginen kehittäminen

Rehtorit pitävät pedagogista kehittämistä lähes synonyymina pedagogiselle johtamiselle. Kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa rehtori tuo kouluyhteisöön uusia ideoita ja menetelmiä sekä pitää huolen siitä, että opetus on ajan hermolla.

Rehtorin velvollisuus on seurata yhteiskunnallisia ja pedagogisia virtauksia ja tuoda niistä sopivia elementtejä omaan oppilaitokseensa. Pedagogiseen kehittämiseen kuuluu muutosprosessien johtaminen yhdessä opettajien kanssa ja heitä sitouttamalla. Tavoitteena ei ole vain yksittäisten projektien läpivienti, vaan koko koulun toimintakulttuurin jatkuva uudistaminen.

Kehittämiseen kuuluu olennaisena arviointi: rehtori seuraa, miten uudet käytännöt toimivat ja korjaa suuntaa tarpeen tullen.

4 Opettajien ammatillisen kehittymisen johtaminen

Opettajien osaamisen vahvistaminen on rehtorin työn ydintä. Rehtorit kertovat haluavansa tukea opettajien ammatillista kasvua tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia, jakamalla resursseja ja luomalla tilaa uuden kokeilemiselle.

He kannustavat opettajia kokeilemaan uusia pedagogisia menetelmiä. Esimerkiksi palautteen antaminen ja keskustelut opetuksen laadusta ovat osa tätä työtä. Rehtorit kokevat tärkeäksi laajentaa opettajien pedagogista työkalupakkia virikkeillä ja vaihtoehtoisilla ratkaisuideoilla haasteisiin.

Ammatillisen kehittymisen johtaminen ei koske vain yksilöitä, vaan koko yhteisöä. Rehtoreilla on halua rakentaa yhteisöllistä oppimista, jossa opettajat oppivat toisiltaan, jakavat kokemuksiaan ja kasvavat yhdessä ammattilaisina.

Johtajuus elää ajassa

Tutkimuksemme vahvistaa aiempaa näkemystä siitä, että pedagoginen johtaminen ei vielä ole yksiselitteinen ja vakiintunut käsite. Rehtorit tulkitsevat sitä eri tavoin, ja sen käytännön toteutus vaihtelee asiayhteyden, resurssien ja henkilökohtaisten johtamisnäkemysten mukaan. Monitulkintaisuus on haaste, mutta samalla se avaa mahdollisuuksia tarkastella pedagogista johtamista joustavasti ja tilannesidonnaisesti.

Pedagogisen johtamisen moninaisuus haastaa rehtorit jatkuvaan oppimiseen ja oman johtajuutensa kehittämiseen, mikä avaa mahdollisuuden rakentaa ajassa ja tilanteissa elävää, koko kouluyhteisön oppimiselle ja kasvulle pohjaa luovaa johtajuutta.

Kuva: Canva

Lisää aiheesta

• Korkalainen, M., Fonsén, E. & Tarnanen, M. (2025). Lukion pedagoginen johtaminen rehtoreiden kokemana. Aikuiskasvatus 45(2), 76–89. https://doi.org/10.33336/aik.148137