”Oppimisen tutkimus lisää ymmärrystämme vastuullisuudesta”

Toimituskuntalainen Severi Hämäri on selväsanaisuutta arvostava akateeminen vaeltaja.

Miten kiinnostuit omasta tutkimusalueestasi?

”Olen akateeminen vaeltaja. Opintoja on kertynyt viidestä tiedekunnasta ja kahdesta yliopistosta. On ollut jopa hankala löytää sellaista kysymystä, josta en olisi kiinnostunut. Siksi ehkä päädyin filosofian pariin: kaikki ongelmat ja kysymykset sisältävät hitusen filosofiaa. Lapsuuteni vilisi filosofeja: Arne Næss, S. Albert Kivinen ja Oiva Ketonen olivat perhetuttuja, ja vanhempieni kirjahyllyissä oli filosofiaa käsitteleviä teoksia.

Pörräsin niin matematiikanfilosofian ja logiikan kuin kielifilosofian parissa ennen kuin asettauduin käytännölliseen filosofiaan ja päätöksenteon kysymyksiin. Suuntautuminen vapaaseen  sivistystyöhön – ja erityisesti Kriittisen korkeakoulun – piiriin on  vaikuttanut kysymyksenasetteluihin. Pohdin viestinnän ääri-ilmiöiden, kuten vihapuheen ja sananvapausloukkausten, moraalisia ulottuvuuksia ja sivistyksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työn alla olevan väitöskirjani lopullinen muoto ja sisältö on yhä arvoitus itsellenikin.”

Miten tutkimus on muokannut maailmankuvaasi?

”Akateemisessa maailmassa työskentely lisäsi arvostustani tutkimustietoa kohtaan ja opetti kriittisyyteen omien käsitysten suhteen. On vaarallista ajatella, että ihminen itse kykenee itsenäisesti ja kriittisesti arvioimaan, mikä on totta ja mikä ei. Tarvitsemme nöyryyttä ja uteliaisuutta myöntää, että joku muu voi osata ja tietää asian minua paremmin.

Akateemisen maailman ulkopuolella olen oppinut  terveen vastenmielisyyden jargonia kohtaan. Tiedemaailman julkisuuskuvalle on haitaksi, että asiat ilmaistaan epäselvästi, sisäänpäin kääntyen. Esimerkiksi jonkin tutkimuksen saamaa rahoitusta arvostellaan ja ivataan vain vaikeatajuisen otsikon perusteella.”

Minkä asian haluat työlläsi muuttaa maailmassa?

”Pyrin vaikuttamaan monin tavoin kulttuuri- ja sivistystyön asemaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Työpaikkani Kriittinen korkeakoulu on Suomen vanhimpia ajatuspajoja. Tutkimuksellisuus, poikkitieteellisyys ja erilaisten maailmankatsomusten yhteentuominen keskustelemaan tulevaisuudesta on olennaista.”

Mitä aikuiskasvatuksen tutkimus on opettanut sinulle ihmisistä oppijoina?

”Ihminen on kokonaisvaltainen ja yksilölliseen sekä yhteisölliseen kasvuun pyrkivä, jos hänellä vain on siihen mahdollisuus. Oppimisen teoriaa ja tutkimusta tarvitaan toki vielä lisää, jotta ymmärrämme, miten ihminen kasvaa vastuullisuuteen ja viisauteen ja millaisissa asioissa inhimillisen kasvun rajat tulevat vastaan.

Käyttäytymistieteellinen tutkimus on löytänyt monia ajattelun ja toiminnan vinoumia, jotka vaikuttavat toimintaamme ja joita perinteinen opetus ei näytä kovin hyvin ehkäisevän. Jotkin vinoumat ovat olleet ihmiskunnan historiassa hyödyllisiä, toiset ovat sitä nykyään. Samalla ne aiheuttavat ongelmia. Vaikka aolemme tienneet vuosikymmeniä kollektiivisella tasolla todella hyvin, että ilmastonmuutosta vastaan täytyy toimia, vasta nyt alkaa toiminta tiedon pohjalta. On suuri arvoitus, miksi olemme kyvyttömiä toimimaan yhteisen etumme mukaisesti. Aikuiskasvatuksen tutkimus, viisauskasvatus ja vinoumien tutkimus olisikin hyvä tuoda vielä hedelmällisempään yhteistyöhön.”

Mikä on ollut hienoin hetki tutkijanurallasi?

”Niitä on kaksi. Ensimmäinen oli se, kun hyvin varhaisessa vaiheessa tutkijana sain kanssakirjoittajan kanssa tekemälläni kirjoituksella osoitettua korjaamisen tarpeen erääseen Stanfordin yliopiston filosofian sanakirjan artikkeliin. Se myös korjattiin. Toinen oli se, kun me kirjoittajat saimme Vuoden tiedekirja 2021 -palkinnon Esa Väliverrosen ja Kai Ekholmin toimittamasta Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus -teoksesta.

Mitä olet saanut työskentelystäsi toimituskunnassa?

”Aikuiskasvatuksen poikkeuksellisen kova taso julkaisuna syntyy sen taustayhteisöstä, niin toimituskunnasta akateemisine asiantuntijoineen kuin kustantajien  intohimosta vapaaseen sivistystyöhön ja kasvatukseen. Koen oppineeni laajasti kollegoilta ja yhteistyöstä, jolla työstämme käsikirjoituksia yhdessä kirjoittajien ja arvioijien kanssa.”

Kuva: Severi Hämärin arkisto

Lukuvinkki

• Filosofi John Deweylle kasvatus näyttäytyy inhimillisen olemassaolon välttämättömänä ehtona. Hänen kasvatusfilosofiassaan koulu ja yhteiskunta muodostavat jatkumon, joka uudistaa ja pitää yllä demokratiaa. Hämäri, S. (2021). Kokemus, kasvatus ja demokratia . Aikuiskasvatus, 41(4), 373–377. https://doi.org/10.33336/aik.112760

Aikuiskasvatuksen toimituskunnassa on tusina tutkimuksen ja tiedejulkaisemisen asiantuntijaa. Esittelemme heidät ”Toimituskunta tutuksi” -sarjassa.