Työelämän projekteissa kaikki oppivat

Yhteisöllisyys ja aito toimintaympäristö ovat työelämässä toteutettavien oppimisprojektien vahvuuksia.

Ammatillisessa koulutuksessa painottuu työelämäläheisyys, joka näkyy monenlaisena oppilaitoksen ja elinkeinoelämän välisenä yhteistyönä. Työelämän  projekteissa opiskelijat voivat oppia omista lähtökohdistaan käsin ja yhdessä tekemällä.

Työssäni Lapin koulutuskeskus Redun markkinointiviestinnän lehtorina olen vienyt opetusta työelämän aitoihin oppimisympäristöihin aina, kun se on ollut mahdollista.  Kahdenkymmenen viime vuoden aikana olen ohjannut yli 300 projektia. Projektioppimisen pedagogia on hioutunut käytännön tilanteissa, joissa toimijoina ovat opiskelijat, työelämän toimeksiantajat ja heidän henkilöstönsä.

Kukin oppii omalla tavallaan

Työelämäorientoitunut projektioppiminen on yhteisöllinen, moniulotteinen ja motivoiva tapa hankkia osaamista. Jokaisen opiskelijan vahvuuksia voidaan hyödyntää, ja käytännön työtehtäviä on niin paljon, että jokaisella on tilaa oppia omalla laillaan.

Työelämän  projekteissa opiskelijat voivat oppia omista lähtökohdistaan käsin ja yhdessä tekemällä.

Ohjattuani kymmenkunta vuotta projekteja opetukseni osana päätin pureutua projekteissa oppimiseen tutkijana. Niinpä aloin tutkivana opettajana kerätä järjestelmällisesti tietoa opiskelijoilta, opettajakollegoilta ja työelämän toimeksiantajilta. Minua kiinnosti, miten eri osapuolet kokevat projektioppimisen. Tuorein, Aikuiskasvatuksessa julkaistu tiedeartikkelimme, keskittyy toimeksiantajien osallisuuteen.

Työelämän toimintaympäristöissä voi toteuttaa monenlaisia projekteja, joten eri osapuolilla on niissä oivallinen mahdollisuus tutustua toisiinsa. Työelämän toimeksiantajat saavat projekteissa kontaktin tuleviin työntekijöihin. Seuratessaan opiskelijoiden toimintaa usein pitkäkestoisissa projekteissa heille muodostuu käsitys opiskelijoiden taidoista ja sopivuudesta eri työtehtäviin, mikä voi tukea rekrytointia.

Opiskelijoille työelämän aidot oppimisympäristöt avaavat realistisen näkymän työpaikkaan sekä sen työntekijöihin ja toimintatapoihin. Projekteissa edellytetään ja harjaannutetaan laajasti työelämän arvostamia jatkuvan oppimisen taitoja, joten ne valmentavat opiskelijaa työmarkkinoille.

Toimintakulttuurit läpäisevät toisiaan

Projektioppimisen lähtökohta on luottamus opiskelijoihin. Toimeksiantaja tarjoaa tilansa opiskelijoiden oppimisympäristöksi. Hän määrittelee projektin ajalliset, taloudelliset ja työpanokselliset resurssit ja tavoitteet. Toimeksiantaja on avoin yhteistyölle, uusille ideoille ja työskentelylle nuorten kanssa. Hän saa tilaisuuden kuunnella ja ymmärtää nuoren elämismaailmaa ja saada itsekin uusia ideoita.

Projektioppiminen perustuu osapuolten väliseen luottamukseen.

Palkitseva yhteistyö edellyttää toimivia verkostoja, joihin osapuolet sitoutuvat ja aktivoituvat kumppanuuksien vahvistamiseksi. Kun toimintatavat tulevat tutuksi puolin ja toisin, on helppo ottaa yhteyttä vastaisuudessakin. Oman osallisuuden vahvistuminen voimaannuttaa toimeksiantajaa ja hänen edustamaansa yritystä: yhteistyö voi näkyä esimerkiksi yrityksen toiminnallisina uudistuksina, joiden toteuttamiseen oppilaitos osallistuu.

Toimeksiantaja kehittää yritystään

Kaikki projektin osapuolet oppivat ja kartuttavat osaamistaan. Opettaja ja työelämän toimeksiantaja tukevat ja ohjaavat opiskelijoiden oppimista työpaikalla. Projektit kytkeytyvät opetussuunnitelmaan ja opiskelijan osaamisen hankkimiseen. Projektioppimisen käytännöt tulevat tutuiksi, kun projekteja toistetaan.

Toimeksiantajalle syntyy pedagogista ymmärrystä. Hän tunnistaa opiskelijoiden erilaisia tarpeita sekä osaa ottaa huomioon heidän itse- ja yhdessäohjautuvuustaitojensa kirjon ja osaamisen heterogeenisuuden.

Toisto tekee projektioppimisen käytännöt tutuiksi.

Tukiessaan opiskelijoiden oppimista toimeksiantaja kehittää oman yrityksensä käytäntöjä ja kartuttaa kanssaoppijana omaa projektiosaamistaan. Toimeksiantajan tavoite on ennakoida, miten ja missä kohdassa projektiopinnot ovat parhaiten yhdistettävissä yrityksen muihin suunniteltuihin toimintoihin.

Projektin onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten motivoitunut ja innokas asenne yhteistyöhön ja työntekoon, selkeät tavoitteet, joustavuuskyky yllättävissä muutoksissa, vastuullisuus, jatkuva yhteydenpito sekä tiedonkulun ja prosessien avoimuus. Sovituissa aikatauluissa tulee pysyä.

Reflektointi kuuluu oppimisprosessiin

Oppimisprosessiin kuuluu projektin jälkeinen reflektointi: Opiskelijat arvioivat itseään ja toisiaan. Sekä opettajat ja toimeksiantajat arvioivat opiskelijoiden yhteistoimintaa, lopputulosta ja omaa toimintaansa. Toimeksiantajan palaute on usein suoraa, reaaliaikaista ja arvokasta. Jatkuva toiminnan arviointi on työelämäpedagogiikan kehittymisen edellytys.

Elinkeinoelämä tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia hankkia osaamista ja oppia aidoissa oppimisympäristöissä. Oppilaitoksen työelämäyhteistyö projekteineen tukee kumppanuuksia, kaikkien osapuolten osallisuutta ja verkostojen luomista.

Työelämänprojektit vaativat rohkeutta kaikilta: toimeksiantajalta, opettajalta ja opiskelijalta. Ne myös antavat paljon kaikille osapuolille.

Kuva: Solja Upola

Lisää aiheesta

• Upola, S., Kangas, M. & Ruokamo, H. (2022). Työelämän toimeksiantajan osallisuus ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä. Aikuiskasvatus, 42(4), 286–300. https://doi.org/10.33336/aik.122626
• Upola, S., Kangas, M. & Ruokamo, H. (2020). ”Kohti työelämätaitoja — Ammatillinen opiskelija oppijana työelämän projekteissa”. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(3) 2020, 13–30.
• Vartiainen, R., Löf, J., Upola, S., Holopainen, P. & Koivumaa, J. (toim.) (2020). Erilaisia polkuja pitkin ammattiin. Yhteistyöllä uudenlaista ohjausosaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Lapin AMKin julkaisuja.
• Upola, S. (2019). Työelämäorientoitunut projektioppiminen ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopisto.