Yhteisöllisellä luovuudella voidaan avata monenlaisia organisaatioiden solmuja.

Yhteisön luovuus versoo vapautuneessa ilmapiirissä

Ekspansiivinen oppiminen on yhteisöllistä, uutta luovaa oppimista. Organisaatioiden kehittämisessä sitä tarvitaan, jotta voidaan tarkastella yhdessä oman työyhteisön toimintaa ja kehittää uusia käytäntöjä. Näin on mahdollista murtautua ulos vanhoista, ajan mittaan muotoutuneista toimintatavoista, joita ei osattaisi kyseenalaistaa.

Ekspansiivisen oppimisen tutkimus on keskittynyt yhteisöllisen oppimisprosessin ja siihen liittyvien ilmiöiden, kuten toimijuuden, tutkimiseen ja tukemiseen työyhteisöjen muutostilanteissa. Oppimisen taustalla vaikuttava yhteisön jaettu luovuus on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Muutoslaboratorio tunnetaan laajalti

Ekspansiivisen oppimisen lähtökohta on, että syvään juurtuneita ja itsestään selvinä pidettyjä toimintatapoja ja rakenteita voidaan kyseenalaistaa ja muuttaa yhdessä. Jotta oman yhteisön toimintaa kyetään tarkastelemaan analyyttisesti ja vapautuneesti, tarvitaan yleensä ulkopuolista fasilitointia. Näin tuetaan osallistujien analyyttistä otetta ja ruokitaan luovaa ideointia.

Helsingin yliopistossa kehitetty Muutoslaboratorio on menetelmä, jota sovelletaan ympäri maailmaa organisaatioiden ja yhteisöjen kehittämishankkeissa ja niiden tutkimisessa.

Fasilitoinnilla tuetaan osallistujien analyyttistä otetta ja ruokitaan luovaa ideointia.

Muutoslaboratoriossa työyhteisön jäsenet määrittelevät toimintansa ongelmat. Tavoite on tunnistaa jokapäiväistä työtä hankaloittavien häiriöiden ja konfliktien taustalla olevia, aikojen mittaan muodostuneita ristiriitoja ja ratkaista niitä. Muutoslaboratorion kaltaisessa yhteisöllisessä, uutta luovassa oppimisessa kunkin osallistujan panos on tärkeä.

Sattumanvaraisuus on vahvuus

Luovuus on käsitteenä monisyinen ja tutkimuskohteena varsin vaativa, etenkin jos luovia toimijoita on useita. Kun yhteisön luovuus oikein versoo, saatetaan vasta jälkikäteen ihmetellä, että ”miten me tuonkin noin hyvin keksimme”.

Yhteisöllisen luovan prosessin saattaa käynnistää jokin niin merkityksettömältä tuntunut lausahdus, ettei edes puhuja itse sitä oivalla. Siksi yhteisöllistä luovuutta analysoitaessa on tulkittava vuorovaikutusta ja kontekstia kokonaisuudessaan. Yksittäiset lausahdukset saavat luovan merkityksensä vasta osana vuorovaikutustilannetta ja kontekstia. Ne ovat riippuvaisia muiden osallistujien suhtautumisesta ja panoksesta.

Sattumanvaraisuus on vahvuus, jos se kyetään valjastamaan yhteisen oppimisen ja kehittämisen voimavaraksi.

Tiimityö kehittyi yhteisvoimin

Pääsimme yhteisöllisten luovien prosessien jäljille pääkaupunkiseudulla sijaitsevan ala-asteen Muutoslaboratorio-hankkeessa, jossa opettajat ja rehtorit kehittivät kouluunsa uuden tiimityön ja johtamisen mallin. Sillä oli määrä ratkoa työyhteisön haasteita, kuten jatkuvaa kiirettä, sekä lisätä sitoutumista ja yhteisöllisyyttä.

Fasilitoimme ja analysoimme luovaa oppimisprosessia ja vuorovaikutusta kuudessa Muutoslaboratorio-kokouksessa. Lopuksi hankkeessa kehitetyt toimintatavat ja visiot muovattiin uudeksi organisaatiomalliksi.

Hanke eteni tyypillisen ekspansiivisen oppimisen syklin mukaisesti haasteiden tunnistamisesta ja analysoimisesta uuden toiminnan mallintamiseen ja kokeiluun käytännössä. Toki matkassa oli mutkia, tyypillistä ekspansiiviselle oppimiselle sekin.

Luovat harppaukset tarjoavat ratkaisuja

Huomiomme kiinnitti luova vuorovaikutus, joka kehittyi osallistujien välille kokouksissa. Mullistavimmat ideat kehiteltiin vapautuneissa ja nopeatempoisissa sananvaihdoissa.

Usean osallistujan voimin rakenneltiin ideoita toisten päälle, ajatukset kehittyivät, saivat uusia merkityksiä ja muuttuivat matkan varrella. Aloimme kutsua tällaisia vuorovaikutusjaksoja ’luoviksi harppauksiksi’, sillä niissä ryhmä synnytti aivan uudenlaisia toimintamalleja ja käsitteitä.

Luovissa harppauksissa ryhmä synnytti aivan uudenlaisia toimintamalleja ja käsitteitä.

Luovat harppaukset tarjosivat ratkaisuaihioita haasteisiin ja ristiriitoihin, jotka olivat juurtuneet syvälle yhteisön toimintatapoihin. Yhteisöllinen luovuus nivoutui osaksi yhteistä oppimisprosessia sitä edistäen.

Oivalsimme, että osallistavissa kehittämishankkeissa kannattaa vaalia luovaa ja vapautunutta ilmapiiriä. Aluksi eriskummalliselta vaikuttavat ja hilpeyttäkin herättävät ideat voivat myöhemmin osoittautua merkittävien kehitysratkaisuiden rakennuspalikoiksi. Luovuuden tukeminen ja vaaliminen on hyödyksi työyhteisöjen kehittäjille, tutkijoille ja luoviin prosesseihin osallistuville.

Kuva: Dstudio Bcn / Unsplash

Lisää aiheesta

• Tiedeartikkelissaan ”Yhteisöllinen luovuus ja ekspansiivinen oppiminen harjoittelukoulun Muutoslaboratoriossa” Sakari Hyrkkö ja Anu Kajamaa kuvaavat pääkaupunkiseudulla sijatsevassa koulussa toteutetun, Muutoslaboratorioon perustuneen kehittämishankkeen.
• Hyrkkö, S. & Kajamaa, A. (2021). Yhteisöllinen luovuus ja ekspansiivinen oppiminen harjoittelukoulun Muutoslaboratoriossa. Aikuiskasvatus, 41(4), 333–346. https://doi.org/10.33336/aik.112755