Turvallisuus ei synny vahingossa

Turvallisuus vaatii organisaatioilta tavoitteellista turvallisuuskulttuurin kehittämistä ja jatkuvaa oppimista.

Onko organisaatiomme toiminta turvallista? Millaisia uhkia ja riskejä elämäämme liittyy? Turvallisuuden kysymykset ulottuvat kaikkien organisaatioiden toimintaan.

Organisaatiot joutuvat arjessaan kehittämään turvallisuutta esimerkiksi työ- ja tietoturvallisuuden näkökulmasta. Koronavuosi etätöineen on tehnyt turvallisuuden tavoittelusta yhä vaativamman tehtävän.

Turvallisuutta on pidettävä työssä ja keskusteluissa jatkuvasti esillä. Se ei synny vahingossa vaan vaatii tavoitteellista työtä ja turvallisuuskulttuurin rakentamista. Turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on, millaisia vaaroja organisaation toimintaan liittyy, miten vaaroja voidaan ehkäistä ja miksi turvallisuus on tärkeää.

Turvallisuuden tekevät viime kädessä ihmiset. Vastuu kuuluu kaikille. Tärkeintä on yhteistyö: turvallisuuden sinfoniaa eivät tähditä yksittäiset solistit, vaan koko orkesterin on soitettava samaa kappaletta.

Turvallisuus tehdään yhdessä

Organisaation turvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä ja aikaa vievää työtä. Se kaipaa selkänojakseen sallivan ja kehitysmyönteisen organisaatiokulttuurin, jossa keskitytään luomaan yhdessä yhä parempia toimintatapoja, sallitaan virheet ja kannustetaan tuomaan esille epäkohtia.

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on myyntityötä. Työntekijät on saatava ostamaan ajatus kunkin panoksen tärkeydestä turvallisuuden rakentamisessa. Turvallisuusasiat ovat osa vastuullista työntekoa ja työstään ylpeän ammattilaisen toimintaa. Jokaisen työntekijän täytyy tiedostaa oman toimintansa vaikutukset turvallisuuteen.

Turvallisuus on nivottava osaksi työyhteisön arkea. Tärkeää on ajattelun ja viestinnän avoimuus. Turvallisuuden pitää näkyä strategioissa ja suunnitelmissa, mutta ennen kaikkea käytännön toiminnassa ja esimerkillä johtamisessa. Turvallisuuden kehittäminen onkin prosessi, joka alkaa jo kauan ennen kuin varsinainen turvallisuutta uhkaava kriisi syntyy.

Kriiseissä korostuu jatkuva oppiminen

Kriisi mielletään usein negatiiviseksi tapahtumaksi, mutta se voi myös auttaa organisaatiota oppimaan ja kehittymään. Kriisi tarjoaa mahdollisuuden korjata esiin tulleita puutteita ja levittää toimivia käytäntöjä.

Turvallisuus edellyttää organisaatioilta ja sen työntekijöiltä jatkuvaa oppimista ja toiminnan kehittämistä. Oppia voidaan muutenkin kuin menneisyyteen katsomalla. Ennen kriisiä on mahdollista tarkastella toimintaympäristöä ja kartoittaa riskejä. Kriisin aikana voidaan esimerkiksi jakaa kokemuksia. Oppiminen ei siten vaadi sen kummemmin kriisin alkamista kuin päättymistä, eikä oman toiminnan reflektointia ja kriisien analysointia tarvitse lykätä kriisien jälkeiseen aikaan.

Moni organisaatio kirjaa strategiaansa, miten selviytyä kriisitilanteista. Odottelun sijaan on viisasta keskittyä turvallisuutta uhkaavien kriisien ennakointiin ja ehkäisyyn sekä toiminnan kehittämiseen. Turvallisuuden kehittämiseen sopiikin ajatus, että kriisi on aina edessäpäin, mutta yhteistyöllä voitettavissa.

Lisää aiheesta:

• Mannila, E., & Laajalahti, A. (2021). Tavoitteena turvallisuus. Miten kehittää turvallisuuskulttuuria ja tukea kriiseistä oppimista sairaaloissa? Aikuiskasvatus, 41(1), 36–48. https://doi.org/10.33336/aik.107387
• Sairaalan turvallisuuskulttuuri perustuu jatkuvaan oppimiseen – Tutkijoiden mukaan kriisi on mahdollisuus sairaaloiden toiminnan kehittämiseen. Tiedote 13.4.2021.

Kuva: Evgeni Tcherkasski / Unsplash