Skip to Content

Ystävä on itsekasvattajalle peili.

Blogi

Tunne itsesi, vaali elämää

Kirjoittajat: Johanna Kallio, Jani Pulkki Julkaistu:

Ystävä on itsekasvattajalle peili.

Itsekasvatus ei ole oman navan tuijottelua vaan tasapainon hakemista itsen ja maailman välille.

Oletko joskus suuttunut, tullut surulliseksi tai ahdistunut, kun olet lukenut tai keskustellut ilmastokriisistä? Etkö tiedä, mistä tunteesi kaikkine vivahteineen kumpuavat?

Onneksi olkoon – olet törmännyt itsekasvatukselliseen haasteeseen!

Itsekasvatus on juuri sitä, miltä se kuulostaakin: itsensä kasvattamista. Toisin sanoen se on tavoitteellista kasvatusta, jossa sekä kasvattaja että kasvatettava ovat yksi ja sama henkilö. Ihminen itse kasvattaa sitä osaa itsessään, joka haluaa kasvaa ja kehittyä.

Ihminen itse kasvattaa sitä osaa itsessään, joka haluaa kasvaa ja kehittyä.

Itsekasvatus saattaa kuulostaa oman navan tuijottelulta, mutta pikemminkin se on itsen ja maailman välisen tasapainon hakemista. Jotta voi suuntautua kypsästi maailmaan, on kiinnitettävä huomiota myös itseen, joka on osa maailmaa. Itsekasvatus on siten henkinen tehtävä: ihmisessä on henkinen ulottuvuus, joka voi tarkastella ajatuksia ja tunteita samaistumatta niihin.

Itsekasvattaja tarvitsee peilin

Itsekasvatusta tulee tehdä yhdessä toisten kanssa. Tarvitset siihen esimerkiksi hyvän ystävän, joka toimii itsesi kanssa opettajana itsellesi, sille osalle itsestäsi, joka kasvaa ja jota haluat kehittää.

Tärkeintä on, että sinulla on motivaatio kehittää itseäsi ja ystäväsi on valmis keskustelemaan kanssasi niistä asioista, jotka helposti herättävät tunteita – isoista, perenniaalisista eli ikiaikaisista kysymyksistä.

Sellaisia voivat olla esimerkiksi seuraavat: Miksi olemme täällä? Onko mieli vain minun vai onko “mieli” meidän kaikkien yhteinen? Onko minun vastuullani pitää huolta ympäristöstä, kun isot toimijat jatkavat ympäristön saastuttamista? Miksi minä toimisin oikeudenmukaisesti, kun toiset pääsevät helpommalla valehdellen ja sortaen? Miksi eläinrakkaaksi itsensä mieltävänä ihmisenä syömme lihaa?

Miksi minä toimisin oikeudenmukaisesti, kun toisetkaan eivät tee niin?

Ystävän kanssa keskustellessasi saat perspektiiviä niihin asioihin, joita et muuten kyseenalaistaisi, koska ne ovat niin lähellä itseäsi. Nimittäin omia arvojasi, jotka ohjaavat toimintaasi ja ajatteluasi. Niiden paikallistaminen ja kehittäminen on muutoksen ydin.

Pyrkikäämme kohti yhteistä hyvää

Olemme aina suhteessa meitä ympäröivään maailmaan, ja mitä monimutkaisemmaksi ympäröivä maailma muuttuu, sitä vaikeampi on toimia oikein. Siksi sinunkin tulee itsekasvattaa itseäsi toimiaksesi oikein ja tuottaaksesi ympärillesi hyvää.

Yli-ihmiseksi ei kuitenkaan tarvitse muuttua. Riittää, kun pyrkii toimissaan kohti sellaista hyvää, joka tuottaa iloa ja hyötyä muille: toisille ihmisille, toisille eläinlajeille, puille, kasveille ja mikro-orgasmeille.

Mutta miksi?

Siksi, että elämää vaaliva toiminta, jossa teet hyvää muille, tekee samalla hyvää sinulle itsellesi. Olemmehan me kaikki elävät olennot samanlaisista organismeista luotuja ja siten osa suurta elämän verkostoa. Sen tunnistamista, tunnustamista ja kunnioittamista me kutsumme elämää vaalivaksi toiminnaksi.

Elämää voi vaalia – kuinka ollakaan – itsekasvatuksen avulla.

Kuva: Cornelia Steinwender / Unsplash

Lisää aiheesta

  • Kun elämisen ehdot muuttuvat ekokriisien edetessä, ihmisen on löydettävä keinoja muuttaa tuttuja ajattelu- ja toimintatapojaan. Tiedeartikkelissaan Johanna Kallio ja Jani Pulkki syventyvät mahdollisuuksiimme vaalia elämää itsekasvatuksella. Sitä tarvitaan ilmastoaktivismiin ja elämää vaalivien, ekososiaalisesti nykyistä kestävämpien toimintatapojen omaksumiseen.
  • Kallio, J., & Pulkki, J. (2022). Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos. Aikuiskasvatus42(1), 25–36. https://doi.org/10.33336/aik.1155
Jaa artikkeli

Kirjoittajat

Johanna Kallio KM, apurahatutkija, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto
Jani Pulkki KT, tutkija, Ekososiaalisen kasvatusfilosofian luonnos -hanke 2019–2022, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto
Back to top