Ekologisen jälleenrakennuksen hyveet

Planetaaristen kriisien aika tarvitsee elämää monivivahteisesti ymmärtäviä ihmisiä ja monenlaisia tarinoita hyveistä.

Perinteinen työn sankari on se, joka puurtaa seitsemän päivää ja 80 tuntia viikossa. Hän uhraa omalle ja yrityksensä menestykselle perhe-elämänsä ja vapaa-aikansa. Planetaaristen kriisien ajassa monet tutut sankarikuvat saavat kuitenkin väistyä.

Planeettamme ei tarvitse lisää menestyneitä ihmisiä. Sen sijaan se tarvitsee kipeästi lisää rauhantekijöitä, parantajia, korjaajia, tarinankertojia ja kaiken sorttisia rakastajia. Ajatus on peräisin ympäristökasvatuksen tutkija David Orrilta ja ajankohtaisempi kuin koskaan.

Ajatus sopii pyrkimykseeni muotoilla ekososiaalista hyve-etiikkaa. Se pohtii niitä hyveitä, joilla pyrimme edistämään ihmisten hyvää elämää maan elonyhteisössä. Ekososiaalisen hyve-etiikan valossa ajatuksia sankaruudesta, yksilöllisyydestä ja menestyksestä on arvioitava uudelleen.

Menestystä on merkityksellisyys

Ekososiaalisen ajattelun ytimessä on se, että sosiaalisen maailman ongelmien, kuten eriarvoisuuden, sortavan vallankäytön ja tunnekylmien käyttösuhteiden, nähdään toistuvan siinä, miten kohtelemme muita eläviä olentoja. Kehnot sosiaaliset järjestelyt ihmisten kesken ovat kehnoja järjestelyjä maan elonyhteisön ja planeettamme ekosysteemien kannalta.

Ekososiaalinen hyve-etiikka voidaan nähdä ekologisena jälleenrakennuksena, josta monitieteinen BIOS-tutkimusryhmä puhuu. Arvomuutosta kohti ekososiaalista kestävyyttä tarkastellaan kasvatuksen ja hyve-etiikan yhteyksissä.

Ekososiaalinen ajattelu on sidoksissa luovuttamisen etiikkaan, jota olemme pohtineet kollegani Olli-Jukka Jokisaaren kanssa. Sinnikäs yrittäminen on usein aggressiivista tahtoa, joka ei osaa ajoissa luovuttaa. Kilpailuyhteiskunnan opettama pyrkimys toisten yläpuolelle nousemiseen ei aina ole tervettä voitonnälkää vaan patologista voitonhimoa, pyrkimystä käyttää muita ihmisiä oman menestyksen hankkimisen välineinä.

Jos elämästä puuttuu suhteiden tuomaa lämpöä, luottamusta ja iloa, se voi olla tyhjää. Jos noudattaa elämää tuhoavaa elämäntapaa, voi olla vaikea löytää aitoa onnea ja rauhaa. Syvemmässä mielessä menestystä on se, että elämässä on luotettavia ja hyviä ihmisiä, ystävyyttä, taidetta, filosofiaa, tiedettä, rakentamista, elämänkatsomuksellista etsintää ja puutarhanhoitoa.

Tulevaisuuden sankari kaihtaa valokeilaa

Kasvatuksen ja ekososiaalisen sivistyksen kannalta ekososiaalinen hyve-etiikka on olennainen etiikan suuntaus, pyritäänhän siinä arvioimaan uudelleen hyvän elämän ja menestyksen kriteereitä. Yksi väylä ekososiaaliseen kasvatukseen sekä ekososiaalisten hyveiden omaksumiseen on hyveellisten ihmisten esimerkkeihin tutustuminen.

David Orrin mukaan planeettamme tarvitsee ”moraalisesti rohkeita ihmisiä, jotka ovat halukkaita yhtymään taisteluun tehdäksemme maailmasta asuinkelpoisen ja humaanin. Ja näillä ominaisuuksilla on vain vähän tekemistä menestyksen kanssa sellaisena kuin kulttuurimme on sen määritellyt”.

Tulevaisuuden sankarit ovat niitä, jotka ovat perusasioiden äärellä poissa julkisuuden valokeilasta. Omavaraopistoa perustava Lasse Nordlund esimerkiksi kokeilee ja kehittää ennakkoluulottomasti omavaraisuustekniikoita. Hän elää perheineen valtaosin omavaraistaloudessa ja tekee päivittäin nelisen tuntia työtä. Hänen elämäänsä tuo sisältöä se, että hän tietää työnsä tekemisen tarkoituksen ja syyn sekä näkee työnsä tulokset.

Kuva: Elaine Casap/ Unsplash

Lisää aiheesta:

• Pulkki, J. (2021). Ekososiaalinen hyve-etiikka. Aikuiskasvatus, 41(2), 102–112. https://doi.org/10.33336/aik.109320
• Aikuiskasvatus, 41 (2). Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa. Teemanumero.
• Valepesän virkkaaja harjoittelee yhteiseloa ampiaisten kanssa – Tutkija hahmottelee ihmisen uutta paikkaa maailmassa. Tiedote Aikuiskasvatuksen teemanumerosta 41(2).