Työssä menestyviä ohjaa tekemisen palo ja osaamisen tunne    

 

     


    Satu Uusiautti (2008). "Tänään teen elämäni parhaan työn" Työmenestys Vuoden Työntekijöiden kertomana

Kasvatustieteen lisensiaatti Satu Uusiauttin väitöstutkimuksessa tarkastellaan työssä menestymistä. Työmenestykseen tutkimuksessa paneudutaan Vuoden työntekijöiksi valittujen näkökulmasta.

Viimeaikaisissa työelämän tutkimuksissa on keskitytty työn rasittavuuteen, stressiin ja työuupumukseen. KL Satu Uusiauttin tutkimuksessa tarkastellaan työelämää menestyneiden näkökulmasta. Menestys ilmenee työntekijän elämässä monipuolisena ammattiosaamisena, ylpeytenä omasta työstä sekä työnteosta nauttimisena.

Työssä menestyminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan sen eteen on tehtävä paljon työtä, jonka aikana on tärkeää kuunnella myös itseään ja tuntemuksiaan.

Työmenestystä voidaan avittaa kiinnittämällä huomiota työn luonteeseen, työpaikan sosiaalisiin suhteisiin sekä työntekijään yksilönä ja persoonana. Lisäksi menestymiseen voidaan vaikuttaa mm. kotikasvatuksella, ammatinvalinnanohjauksella sekä työpaikkojen koulutus- ja kehittämistoiminnalla.

Työssä menestyneet tekevät työtä sen itsensä vuoksi. He pitävät työtään arvokkaana ja ovat ylpeitä siitä. Menestyjille onkin erityisen tärkeää oma kokemus siitä, että he ovat tehneet työnsä hyvin. Ulkopuoliset kannustimet, kuten raha tai palkkiot, eivät ole kovin tärkeitä menestyjien motivaatiota lisääviä tekijöitä.

– Menestyjät korostavat työn haasteiden, kehittymismahdollisuuksien ja työn itsenäisyyden merkitystä työmotivaatiota lisäävinä tekijöinä. He ovat sisäisesti motivoituneita, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että he pitävät nykyisestä työstään, mutta ovat halukkaita ammattitaitonsa kartuttamiseen koulutuksen avulla ja ottamaan vastaan haastavia työtehtäviä.

Myös työn imun ja työnilon kokemukset ovat menestyjille tuttuja.

– Menestyjät kokevat aamuisen töihin tulon mukavana asiana, he uppoutuvat työhönsä, eivätkä laske tunteja tai odota työpäivän päättymistä. Alanvaihto ei heitä houkuttele, sillä he ovat löytäneet juuri itselleen sopivan ammatin.

Menestyjät eivät anna epäonnistumisten tai vastoinkäymisten lannistaa itseään. Pikemminkin ne nähdään kehittymisen paikkoina ja tilanteina, jolloin on tarpeen tarkistaa omaa osaamistaan.

– Vastoinkäymisten sijaan menestyjät puhuvatkin mieluummin työssä kohdattavista haasteista, jotka on tehty voitettaviksi. Tämä optimistinen asennoituminen on tärkeä tekijä menestymisen taustalla.

Vuoden työntekijöiksi valitut korostavat sitä, että työntekijöitä tulee kohdella yksilöinä, jotka laittavat työhön oman persoonallisuutensa, omat tavoitteensa ja toimintatapansa. Lisäksi työpaikoilla pitäisi kiinnittää huomiota työilmapiiriin, työyhteisön sosiaaliseen toimintaan ja esimiesten tukeen. Julkisia palkintoja tulisi suunnata yksilöiden lisäksi myös työyhteisöille.

– Työmotivaatio pysyy korkealla, työssä viihdytään ja siihen sitoudutaan, kun työkavereiden väliset suhteet ovat kunnossa, esimiehet ja alaiset kohtelevat toisiaan kunnioittavasti ja työpaikalla vallitsee avoin ja kannustava työilmapiiri, Satu Uusiautti sanoo.

Satu Uusiautti kartoitti Vuoden Työntekijäksi vuosina 2001–2006 valittujen mielipiteitä kyselyllä ja haastatteluilla. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe keskittyi menestyjien motivaatioon, työn ja työskentelyn kokemiseen sekä menestymistä edistäviin työn ominaispiirteisiin. Toinen vaihe kartoitti työssä menestyjäksi tulemisen prosessia.

Taustatietoja väittelijästä

Satu Uusiautti on valmistunut ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta 1999. Lapin yliopistossa hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon 2003 ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon 2007.

Työurallaan Uusiautti on toiminut kouluttajana Utsjoella Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen tuki- ja neuvontahenkilöstön koulutushankkeessa. Vuosina 2005–2006 hän on toiminut tutkimussihteerinä Valtakunnallisessa opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojektissa Helsingin yliopistossa.

Uusiautti puolusti väitöstutkimustaan Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnasta 25. huhtikuuta 2008. Hänen vastaväittelijänään oli professori Soili Keskinen Turun yliopistosta ja ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.





 
 
 
 

 

 
 
 
       
 
   
©Kansanvalistusseura Kansanvalistusseura • Cygnaeuksenkatu 4 • 00100 Helsinki • Puh. 0207 511 590