Sydämentavat ovat oppineisuudelle yhtä tärkeitä kuin pääntavat    

 

     


Kirsi-Marja Saurén (2008). Asiantuntijavalta – koulutettu mielikuvitus. Systemaattinen analyysi Ivan Illichin tuotannossa esitetystä köyhyyden modernisoitumisesta kulutusyhteiskunnassa. Väitös 30.11.2009.

KM Kirsi-Marja Saurén kehottaa väitöskirjassaan kasvatuskriitikko Ivan Illichin innoittamana miettimään koululaitosta kokonaan uudelleen. Illichin mukaan yhteisöllisyys ja luova toiminta katoavat, kun niille määrätään tarkat rajat ja tavoitteet.

Saurén tutkii väitöskirjassaan Ivan Illichin (1926–2002) tuotantoa. Hänen mukaansa Illichin ajatukset inhimillisyydestä, koulusta ja oppimisesta ovat nyt yhtä ajankohtaisia kuin syntyhetkelläänkin.

– Illich on huomauttanut, että emme voi vain ajatella tietämme kohti inhimillisyyttä, sillä tie humanismiin kulkee tekojen kautta. Illich on poikkeus modernien oppineiden joukossa uskoessaan, että sydämentavat ovat aivan yhtä tärkeitä oppineisuudelle kuin pääntavat, Saurén sanoo.

Vuonna 1971 julkaistussa teoksessaan Deschooling Society Illich ottaa kritiikkinsä kohteeksi koululaitoksen ja pakollisen oppivelvollisuuden. Hän esittää koululaitokselle vaihtoehtoiseksi malliksi utopian kasvattavasta yhteiskunnasta - oppimisverkot, joissa oppiminen tapahtuisi oppijan omilla ehdoilla ilman ennalta määriteltyä suunnitelmaa.

– Moni voi kysyä, miksi tutkia sellaisia utopiaa mallintavia kasvatuskriitikoita kuin Illich. Vastaus on hyvinkin yksinkertainen. Koulun rakenne ja kuva mielissämme on niin vahva, että emme kykene ajattelemaan muita vastaavia kasvatuksellisia rakenteita.

Saurén kehottaa Illichin innoittamana kysymään, miksi luulemme, että oikea oppiminen tapahtuu vain kouluissa, opetussuunnitelman mukaisesti ja opettajan johdolla.

– Meidän tulisi ymmärtää koulu osana kulutusyhteiskuntaa ja miettiä, mikä tekee koulusta koulun. Meillä on "hyvä" koulu mutta pahoinvoiva kansa. Illichillä on todellakin jotakin sanottavaa suomalaisille, Saurén uskoo.

Illichin koululaitoksen kritiikkiä ja oppimisverkkoa tulee Saurénin mukaan tulkita hänen yhteiskuntakritiikkinsä kautta. Illich pyrkii osoittamaan, että yhteiskunta on puristettu koulun kaavaan ja että kansalaiset ovat riippuvaisia institutionalisoiduista asiantuntijapalveluista samaan tapaan, kuin oppilaat ovat kouluissa riippuvaisia opetussuunnitelmaa noudattavista opettajista.

– Ihmiset eivät enää kohtaa toisaan, koska kaikilla on selvärajaiset paikat. Emme enää tunne vastuuta toisistamme, koska vastuu on ulkoistettu asiantuntijoille.

Saurén nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa kävelemme ohi, kun näemme maassa makaavan ihmisen. Hänen mukaansa asiantuntijavaltaisessa yhteiskunnassa emme tunne suurta vastuuta lähimmäisistämme, koska olemme alkaneet luottaa enemmän asiantuntijoiden palveluihin kuin omiin kykyihimme.

– Illichin mukaan meidän kuitenkin pitäisi tuntea vastuuta lähimmäisistä omassa sydämessämme. Mitä tapahtuu, kun ihmisen yhteys omaan inhimillisyyteensä katoaa?

Modernisoitu köyhyys on Illichin keskeisiä käsitteitä. Sen keskeisin ja yhteiskunnallisesti haitallisin ilmiö on Illichin mukaan yhteisöllisyyden katoaminen. Esimerkiksi koulu ei tarjoa todellisia tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaan kouluttaa mielikuvituksen ja asettaa rajat ihmisten omien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Oppilaitoksen suljetussa järjestelmässä opettajan antama palaute saa moninkertaisen vaikutuksen ja vaikuttaa oppilaan käsitykseen itsestään.

Modernisoitu köyhyys on ilmiö, jossa ihmisen autonomia on murtunut ja hän on kadottanut yhteyden todellisiin inhimillisiin tarpeisiin ja tullut riippuvaiseksi institutionalisoiduista asiantuntijapalveluista. Samalla ihmisten mielikuvitus on tullut koulutetuksi odottamaan entistä täsmällisempiä asiantuntijapalveluita.

– Illich on kritisoinut sitä, kuinka ihmisistä tulee yhteiskunnan asiakkaita. Hänen tuotantonsa on nähtävissä kulutusyhteiskuntaan kohdistuvana kritiikkinä.

Tietoja väitelleestä

Kirsi-Marja Saurén on syntynyt Helsingissä vuonna 1966 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Espoossa vuonna 1985. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2007 Lapin yliopistosta. Saurén on opiskellut oikeustiedettä Lapin yliopistossa ja opiskelee kauppatieteitä Jyväskylän yliopistossa.

Saurén väitteli Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 31. lokakuuta 2008. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi professori Juha Suoranta Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.





 
 
 
 

 

 
 
 
       
 
   
©Kansanvalistusseura Kansanvalistusseura • Cygnaeuksenkatu 4 • 00100 Helsinki • Puh. 0207 511 590