Työhyvinvointi on yksilöllinen, kokonaisvaltainen ja dynaaminen ilmiö

   

 

     


 

 

Pauliina Marjala(2009). Työhyvinvoinnin kokemuksetkertomuksellisina prosesseina – narratiivinen arviointitutkimus. Väitös Oulun yliopistossa 20.2.2009.

Työhyvinvoinnin käsitteen ja ilmiön kokemuksellinen ymmärtäminen on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti merkittävä ja ajankohtainen tehtävä. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttaessa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymistä 1990-luvulta lähtien on tärkeää ymmärtää työhyvinvoinnin ilmiötä, jotta työyhteisöissä voidaan kehittää keinoja työhyvinvoinnin mahdollisimman varhaiseen edistämiseen. 

Stressi- ja työuupumustutkimuksella on pitkät perinteet. Tutkimuksellinen mielenkiinto myös työhyvinvointia kohtaan on alkanut lisääntyä. Toistaiseksi työhyvinvoinnin käsitettä on hahmoteltu kyselytutkimusten näkökulmasta.

Väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena oli ymmärryksen ja tiedon kasvattaminen työhyvinvoinnista yksilöllisesti koettuna ja kerrottuna ilmiönä. Lähestymistavaltaan narratiivisella arviointitutkimuksella haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1) Mitä työhyvinvointi ilmiönä on tähän tutkimukseen osallistuvien yli 55-vuotiaiden ihmisten kertomana ja
2) Mitkä ovat Hyvinvointiprofiili-prosessin työhyvinvointia edistävät merkitykset. Hyvinvointiprofiili-prosessilla tarkoitetaan väitöskirjassa arvioidun hyvinvointia edistävän kokonaisvaltaisen toimintamuodon merkitystä yksilön työhyvinvoinnille.

Tutkimuksen aineisto on kerätty yksilöllisinä prosesseina ja tiedonhankinnan tapoina ovat tutkittavien pitämät päiväkirjat sekä kaksi aktiivihaastattelua.

Hyvinvointi kokemuksena
on kokonaisvaltainen

Tutkimuksessa työhyvinvointi ilmiönä hahmottui yksilöllisenä, dynaamisena ja kokonaisvaltaisesti koettuna hyvinvoinnin tilana. Tutkimuksessa yhteiset kerrotut työhyvinvoinnin ilmiön muodostavat tekijät ovat seuraavat: työsitoutuneisuus, kokonaiselämän hyvinvointi, vastuullisuus itsestä, dialoginen yhteisöllisyys, koettu työn haasteellisuus, yksilöllinen ja arvostava esimiestyö, ilon ja onnistumisen kokemukset työssä, tunne arvostettavan työn tekemisestä, osaaminen asiakastyössä ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi työnkuvassa.

Hyvinvointiprofiili-prosessi on antanut ymmärrystä, tietoa ja vertaistukea siihen, että ihmisen työhyvinvointi on laaja-alainen tarina. Sen mukaan on mahdollista hahmottaa se, kuinka monin tavoin siihen voi sekä itse vaikuttaa että edistää työyhteisön työhyvinvointia. Hyvinvointiprofiili-prosessin yhteiset merkitykset työhyvinvoinnille kerrottiin tässä tutkimuksessa toiminnallisuudeksi, asiantuntijuudeksi, kokonaisvaltaisuudeksi, ryhmien vertaistueksi ja tueksi muutostilanteissa.

Kokemus on
yksilöllinen

Ihmisten kertomusten kuunteleminen ja ymmärtäminen on työhyvinvoinnin ilmiön ymmärtämisessä ja kehittämisessä tärkeää. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta on keskeistä havaita työhyvinvoinnin yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus. Menetelmällisesti tämä tutkimus tuottaa uudenlaista tietoa työhyvinvoinnin tutkimisen kenttään.

Väittelijästä

Kasvatustieteen maisteri Pauliina Marjala on syntynyt Kemissä 1971. Lukion hän kävi Oulussa ja  valmistui maisteriksi Oulun yliopistosta. Hän työskentelee yliopiston tuotantotalouden osastolla teknillisessä tiedekunnassa.

Marjalan vastaväittäjinä toimivat professori Eila Järvenpää Teknillisestä korkeakoulusta ja dosentti Paula Naumanen Työterveyslaitoksesta ja kustoksena professori Seppo Väyrynen.

 
 
 

 

 
 
 
       
 
   
©Kansanvalistusseura Kansanvalistusseura • Cygnaeuksenkatu 4 • 00100 Helsinki • Puh. 0207 511 590