Radikaali filosofia vaatii aikaa ajattelulle

   

 

     


  Olli-Pekka Moisio (2009). Essays on Radical Educational Philosophy. Väitös 30.1.2009 Jyväskylässä.

Olli-Pekka Moisio pohtii filosofian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Essays on Radical Educational Philosophy  (Esseitä radikaalista kasvatuksellisesta filosofiasta)  kriittisen kasvatusfilosofian kannalta keskeisiä kysymyksiä ihmisen autonomiasta, kriittisestä ajattelusta, inhimillisestä vuorovaikutuksesta, ihmisen arvokkuudesta, toivosta tai radikaalista oppimisesta.

Kysymyksiä ei kuitenkaan irroteta aikakautemme historiallisesta tilanteesta. Väitöskirjassa asetetaankin kasvatusfilosofian keskeisiä kysymyksiä ihmisen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisesta osaksi aikakauden analyysiä.

– Filosofia ei voi asettua aikakautensa ulkopuolelle, Moisio painottaa.

– Näen aikakauttamme keskeisesti nimittävinä piirteinä uusliberalismin, teknologisen vallankumouksen laajenemisen, akateemisen kapitalismin, vieraantumisen, välineellistymisen ja esineellistymisen. Näiden piirteiden kokonaisuus on omiaan problematisoimaan kasvatusta ja koulutusta yleisesti pohjaavia moraalisia lähtökohtia. Tästä syystä filosofian ja erityisesti kasvatusfilosofian tulee tulla tietoiseksi aikakaudestaan, jottei se syyllisty huomaamattaan sille vastakkaisten pyrkimysten tukemiseen ja edistämiseen.

Moisio asettuu väitöskirjassaan tätä aikakauden henkeä vastaan kriittisesti hyödyntäen filosofisia, yhteiskuntatieteellisiä, psykologisia ja kasvatustieteellisiä keskusteluja niin ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista kuin kasvatuksesta.

Myötätunto ja keskinäinen arvostus
koulutuksen rakennuspalikoiksi

Moisio käsittelee väitöskirjassa monien teoreettisten keskustelujen pohjalta eräänlaista yhteistoiminnallista oppimista, joka perustuu tutkimuksellisuuteen, myötätuntoon ja ihmisten väliseen arvostukseen. Tässä yhteydessä hän myös esittää yleisiä periaatteita tai ehdotuksia opetukselle ja opetussuunnitelmien suunnittelulle, joita voidaan pitää toiveikkaan kasvatuksen ja koulutuksen rakennuspalikoina globalisoituneessa kapitalismissa.

– Vaikka työ on filosofian alaan kuuluva ja näin myös olennaisilta osiltaan teoreettinen, esitän työssäni myös avauksia koskien käytännön kasvatus- ja koulutustyön suuntaan, käsittelemällä esimerkiksi niin sanottua kollektiivista sosiaalista asiantuntijuutta koulutuksellisena toimintana.

– Yleisesti ottaen koulutukseen tarvitaan järkeä, tutkimuksellisuutta ja kunnioitusta. Vaikkapa opettajankoulutuksessa opiskelijat tulisi ottaa mukaan oman koulutuksensa sisältöjen suunnitteluun entistä enemmän. Tärkeää olisi myös varata aikaa ajatteluun sekä oman paikan hahmottamiseen aikakaudessa, Moisio suosittaa.

Väitöskirja koostuu kuusi kansainvälisestä artikkelista sekä johdannosta. Johdannon lisäksi Moisio on artikkeleista kirjoittanut yksin kolme. Näiden lisäksi Moisio on päävastuussa kolmesta yhteisartikkelista, joista kahdessa toisena kirjoittajana on professori Juha Suoranta Tampereen yliopistosta sekä yhdessä Moision ja Suorannan lisäksi lehtori Robert FitzSimmons Lapin yliopistosta.

Väitöksestä ja väittelijästä

YTL Olli-Pekka Moisio valmistui ylioppilaaksi Jyväskylässä vuonna 1992. Työskenneltyään aluksi muun muassa koulukäyntiavustajana ja toimistotyöntekijänä hän aloitti opiskelunsa Jyväskylän yliopistossa Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella vuonna 1996, josta hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2001.

Myöhemmin samana vuonna Moisio valmistui yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi aiheenaan Toivon kritiikki: Max Horkheimerin täysin toisen kaipuu kriittisen teorian motivoivana elementtinä.

Moisio on toiminut Jyväskylän yliopistossa julkaisusihteerinä vuonna 2001, tutkijaopiskelijana vuosina 2002–2003 sekä assistenttina vuodesta 2003 alkaen. Hän on myös Aikuiskasvatus-lehden kirjoittajia ja kirja-arvioijia.

Olli-Pekka Moision vastaväittäjänä on  professori Michael A. Peters  Illinoisin yliopistosta (University of Illinois at Urbana-Champaign) Yhdysvalloista ja kustoksena professori Sami Pihlström.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 353.

Kuvaaja: Kirsi-Marja Nurminen

 

 
 
 

 

 
 
 
       
 
   
©Kansanvalistusseura Kansanvalistusseura • Cygnaeuksenkatu 4 • 00100 Helsinki • Puh. 0207 511 590