Ohjeita kirjoittajille    

 

     

Aikuiskasvatus-lehti rakentaa tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua julkaisemalla tieteellisiä artikkeleita, näkökulmia, kirjaesittelyjä ja ajankohtaisuutisia. Lehdessä kohtaavat kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät, nuoriso- ja työelämätutkijat, politiikan ja käytäntöjen tutkijat sekä erilaisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä toimivat. Lehdestä ilmestyy neljä numeroa vuodessa eri teemakokonaisuuksilla.

Lähetä kirjoitustarjouksesi toimituspäällikölle: terhi.kouvo@kvs.fi

Aikuiskasvatus-lehden osastot

  • TIEDEARTIKKELIT, joiden arvioinnissa käytetään toimituskunnan jäsenten lisäksi kahta nimetöntä ulkopuolista asiantuntijaa. Tiedeartikkeliksi tarkoitettujen käsikirjoitusten maksimipituus on 5 000 sanaa.

  • NÄKÖKULMIA TUTKIMUKSEEN: osastolla julkaistaan ajankohtaisia tutkimusta esitteleviä sekä arvioivia kirjoituksia. Kirjoitusten maksimipituus on 3000 sanaa.

  • NÄKÖKULMIA KÄYTÄNTÖÖN: osastolla julkaistaan monimuotoisia aikuiskasvatuskäytäntöjä sekä aikuiskoulutusprojekteja esitteleviä ja arvioivia kirjoituksia Kirjoitusten maksimipituus on 3 000 sanaa.

  • NÄKÖKULMIA POLIITIIKKAAN: osastolla julkaistaan (aikuis)koulutuspolitiikkaa luotaavia ja pohtivia sekä siihen kantaa ottavia kirjoituksia.

  • PUHEENVUOROJA: osastolla julkaistaan tiettyyn teemaan tai ajankohtaiseen aiheeseen kantaaottavia tutkijoiden, asiantuntijoiden ja päättäjien puheenvuoroja.

  • NÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN: osastolla julkaistaan tieteellisiä esseitä, joiden kimmokkeena on yksi tai useampi teos. Se on pohdiskeleva, analyyttinen ja näkemyksellinen näkökulma, josta kantautuu myös kirjoittajan oma ääni. Esseen maksimipituus on 1 000 sanaa.

  • KIRJA-ARVIOT: Ajankohtaisia tietoteoksia sekä klassikoita Suomesta ja ulkomailta. Esittele arviossa julkaisun teema ja kerro, miten sitä lähestytään. Kerro, mitä teos antaa lukijalleen, miksi se on tärkeä ja kenen siihen kannattaa tarttua. Voit poimia jonkin asian, joka puhuttelee sinua ja tuoda mukaan omia näkemyksiäsi. Kirja-arvion enimmäispituus on 750 sanaa, mistä poiketaan vain perustellusta syystä.

  • LEKTIOT: lehdessä voidaan julkaista aikuiskasvatustieteen alaan kuuluvia lektioita.

Tieteellisinä artikkeleina julkaistaviksi tarkoitetuille käsikirjoituksille

Kirjoittajan tulee yksiselitteisesti käsikirjoituksen saatekirjeessä ilmaista, että hän ehdottaa artikkelia julkaistavaksi nimenomaan tieteellisenä artikkelina.

Muita käsikirjoituksia tarjottaessa kirjoittaja esittää näkemyksensä siitä, mihin osastoon hän katsoo tekstinsä kuuluvaan: puheenvuoroksi, Näkökulmia tutkimukseen, Näkökulmia käytäntöön, Näkökulmia (aikuiskasvatus) politiikkaan tai Näkökulmia kirjallisuuteen.

Tieteellisten artikkeleiden enimmäispituus on 5 000 sanaa.

Jokaiseen artikkelikäsikirjoitukseen tulee jo ensi vaiheessa liittää maksimaalisesti 150 sanan mittainen abstrakti, joka sijoitetaan käsikirjoituksen ensimmäiselle sivulle kirjoittaja- ja yhteystietojen välittömään yhteyteen. Abstrakti on suppea mutta valaiseva yhteenveto artikkelin keskeisestä sisällöstä ja johtopäätöksistä. Se johdattelee lukijan artikkelin sisältämiin uusiin tietoihin.

Tieteellinen artikkeli voi olla empiirinen, teoreettinen tai metodologinen.

EMPIIRISESSÄ ARTIKKELISSA tulevat esiin:

  • keskeiset tutkimuskysymykset. Artikkelin tarkoitus ja aiheen/käsittelyn rajaus on syytä kertoa artikkelin alussa (alkuosassa) mahdollisimman selkeästi.
  • kirjoituksen aiheen/teeman asemoituminen aikuiskasvatustieteen tai sen lähitieteiden kentällä (kukin Aikuiskasvatus-lehdessä julkaistu artikkeli määrittää osaltaan, mitä on aikuiskasvatus)
  • valitun metodologian, tutkimusmetodien lyhyt esittely
  • selkeä keskeisten tutkimustulosten esittely
  • tutkimustulosten pohdinta, seuraukset koskien aikuiskasvatuksen käytäntöjä. Pohdintaosa ei ole artikkelissa kerrotun tiivistys, vaan nimensä mukaisesti kirjoittajan ääni ja ajatusten kiteytys.

Viitteet ja lähdeluettelo

Artikkelin sisällä esimerkiksi (Marsick & Watkins 1992; Varila 1991).

Lähdeluettelossa noudatamme seuraavaa merkintätapaa:
Seikkula, J. & Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Ropo, E. (1994). Opetussuunnitelmat ja elinikäinen oppiminen. Teoksessa Kajanto, A. & Tuomisto, J. (toim.) Elinikäinen oppiminen. Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ja Kansanvalistusseura. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 87–114.
[selitys artikkelin kirjoittajalle: edellinen on tässä julkaisija, jälkimmäinen kustantaja ja sen toimipaikka, ei siis painamispaikkakunta]

Teichler, U. (1999). Higher education policy and the world of words: Chancing conditions and challenges. Higher Education Policy 13(4), 285–312.
[selitys artikkelin kirjoittajalle: 13=volyymi, 4=numero]

Lehti käyttää vain loppuviitteitä. Tarjotessasi artikkelia pidäthän huolta siitä, että mahdolliset alaviitteet on vaihdettu loppuviitteiksi.

Katso käytäntö tarkemmin lehden viimeisimmästä numerosta. Lähteiden käytössä tulee olla kohtuullinen ja harkitseva.

Muut kuin tieteelliset artikkelit

Näkökulma-artikkeleiden maksimipituus on 3 000 sanaa, kirja-arvioiden 750 sanaa.

Kirjoitusten tulee olla perusteluonteeltaan ja -vireeltään analyyttisen pohtivia, ei pelkästään esimerkiksi koulutuskokeiluja esitteleviä ja kuvailevia. Periaatteessa näidenkin osastojen tekstien tulisi (aina) päättyä pohdintaan, miten aikuiskasvatustutkimusta voisi/tulisi kehittää ja suunnata, miten aikuiskasvatuksen käytäntöjä voisi/tulisi kehittää, mitä seurauksia esitellyllä politiikkanäkökulmalla on aikuiskoulutukseen yleensä/sen tietyille osa-alueille.

Puheenvuoro on terävä, näkemyksellinen, persoonallinen ja kantaaottava kirjoitus perusteluineen.

Käsikirjoitusten käsittely, aikataulu ja julkaiseminen

Julkaistaviksi tarjotut käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen.

Jokaiselle tieteelliseksi artikkeliksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle määrätään kaksi syvälukijaa toimituskunnasta. Artikkelin tultua hyväksytyksi jatkoprosessiin sille etsitään kaksi toimituskunnan ulkopuolista lausunnonantajaa. Lausunnonantajien tehtävänä on arvioida artikkelin tieteellistä luotettavuutta, rakennetta, kieliasua sekä tehdä parannusehdotuksia. Lausunnonantaja arvioi myös artikkelin kiinnostavuutta ja uutuusarvoa lukijan kannalta.

Lausunnot pyritään saamaan kuukauden sisällä toimituskunnan kokouksesta.

Kirjoittaja saa näin jatkoprosessiin edenneestä käsikirjoitusta sekä toimituskunnan että lausunnonantajain palautteet. Toimituskunta käsittelee korjatun version seuraavassa lähimmässä kokouksessaan.

Kirjoittaja on velvoitettu huomioimaan saamansa palautteen sekä muokatun version toimituskunnalle palauttaessaan selvittämään käsikirjoitukseen tekemänsä muutokset. Lopullisen päätöksen artikkeleiden ja kirjoitusten julkaisemisesta tekee päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa. Muilla osastoilla julkaistaviin teksteihin kirjoittajat saavat tarpeen vaatiessa ohjeistusta ja kommentteja toimituskunnalta.

Artikkeleita ei välttämättä julkaista hyväksymisjärjestyksessä, vaan numeroista haetaan ehjempiä temaattisia kokonaisuuksia, joihin kukin artikkeli parhaiten sopii.

Näkökulmia opastaviin kirjoittajaohjeisiin

  1. Mieti, keille kirjoitat.
  2. Mieti, miksi kirjoitat ja mikä on painava sanottavasi.
  3. Muista, että sanomasi menee perille ja jää mieleen paremmin, jos keskityt yhteen tärkeään asiaan per artikkeli. Mikä se Sinun artikkelissasi on?
  4. Vältä pätemis- ja trendiretoriikkaa.
  5. Vältä monimutkaisia, raskaita lauseita.
  6. Rohkene olla persoonallinen.
  7. Älä lähetä puolivalmista arvioitavaksi. ”Valmiin” työn jälkeen on hyvä pitää parin viikon tauko. Käsikirjoitusta katsoo sen jälkeen uusin silmin ja oivaltavin aivoin.

Rinnakkaistallennus

Tekijä voi rinnakkaistallentaa artikkelinsa viimeisimmän, lehdelle toimitetun käsikirjoitusversion, johon ei enää ole tehty muutoksia, ei kuitenkaan toimitettua pdf-vedosta. Aikaraja on kolme kuukautta tekstin julkaisemisesta Aikuiskasvatuksessa. Rinnakkaistallenteessa on mainittava, että tekstiin on ennen julkaisemista tehty toimituksellisia muutoksia. Lisäksi on kerrottava, missä Aikuiskasvatuksen numerossa artikkeli on julkaistu.

Näkökulmien, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden rinnakkaistallentamisesta toimituskunta päättää erikseen ajankohtaisuuden ja yhteiskunnallisen merkittävyyden pohjalta.

 

 
 
 
 

 

 
 
 
 
       
 
   
©Kansanvalistusseura Kansanvalistusseura • Cygnaeuksenkatu 4 • 00100 Helsinki • Puh. 0207 511 590