Etusivu    

 

     



Ilmestynyt


Aikuiskasvatus 3/2017

Monikulttuurisuus ja aikuiskasvatus

Kotoutumistoimien onnistumista mitataan sillä, miten maahanmuuttajat työllistyvät ja pääsevät mukaan yhteiskuntaan.

Tuloksissa on parannettavaa: Uussuomalaisten on monin verroin vaikeampaa päästä töihin kuin kantasuomalaisten. Heitä syrjitään työhönotossa, ja työttömyys on jopa kymmeniä prosentteja.

- Kotoutumiskoulutus on tärkeää, mutta se yksin ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan kohdennettuja työvoimapoliittisia toimia. Kotoutumisajanjaksolla hankittu työkokemus auttaa merkittävästi työllistymistä, vaikka jakso olisi lyhyt, toteaa Aikuiskasvatus-tiedelehden päätoimittaja, professori Heikki Silvennoinen.
Aikuiskasvatuksen tuoreessa teemanumerossa tutkijat avaavat ajankohtaisia kysymyksiä:

  • Kuinka kouluttajan työ muuttuu, kun kotoutumiskoulutus muuttuu yhä työelämälähtöisemmäksi?
  • Miten luotettavasti lähtötason testaus ennustaa kielitaidon omaksumista kotoutumiskoulutuksessa?
  • Miten korkeakoulutetun turvapaikanhakijan koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu?
Tiedeartikkelit ja tutkimuksesta ponnistavat näkökulmat ovat välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka toimii maahanmuuttajien parissa tai osallistuu koulutuspoliittiseen päätöksentekoon.
Tutustu teemanumeron sisältöön.

Tutustu lehden sisältöön.

 

Kirjoita Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivien 2018 teemanumeroon

"Sivistys, kansalaisuus ja osallisuus rapautuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa” on Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivien teema. Aikuiskasvatus-tiedelehden numero 2/2018 kootaan samasta teemasta.

Osallistu keskusteluun vertaisarvioidulla artikkelilla, näkökulmalla tai puheenvuorolla.

Menetämmekö sivistyksen?

Tutkimuspäivien teema juontuu ajankohtaisesta kysymyksestä: olemmeko menettämässä sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen perustuvan pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan? Sosiologi Richard Sennettiä siteeraten voidaan puhua jopa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisesta.
Koulutusjärjestelmä on valtiontalouden leikkausten ja uusliberaalin koulutuspolitiikan puristuksessa. Epävarmuus lisääntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. Moni kokee demokraattisen päätöksenteon heikentyneen ja vihapuheen lisääntyneen.

Eriarvoistuminen rapauttaa hyvinvointia. Yhteiskunta on jakautunut globalisaation ja teknologisen kehityksen voittajiin ja häviäjiin, kasvukeskuksien koulutettuun työvoimaan ja taantuvien teollisuuspaikkakuntien köyhtyviin pitkäaikaistyöttömiin sekä kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajiin.

Kansalaiset ajautuvat omaa ajatteluaan vahvistaviin alakulttuureihin ja pienryhmiin, joissa on niukasti tilaa dialogille. Valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen aikana tutkijat ovat enemmänkin rasite kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon tuki.

Tutkijoilta kaivataan tuoreita avauksia

Yhteiskunnan kinkkisiin ongelmiin ei ole yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan tuoreita avauksia.

Aikuiskasvatuksen teemanumeron tekstit 2/2018 vastaavat siihen, miten

  • voimme aikuiskasvatuksen tutkijoina ja kouluttajina vastata yhteiskunnallisen eriarvoistumisen haasteeseen
  • onnistumme edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoista osallisuutta ja kansalaisuutta
  • pystymme nykyistä paremmin ottamaan huomioon nuorten ja aikuisten oppimisen ja koulutuksen erilaiset tarpeet
  • rakennamme dialogia ja keskinäistä ymmärrystä toiseuttamisen sijaan.

Käsikirjoitukset voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai katsauksia. Puheenvuorot ja aiheet teemasta ovat samoin tervetulleita. Artikkelit tarvitaan viimeistään 25. syyskuuta 2017. Otamme yhä vastaan näkökulmia ja puheenvuoroja teemanumeroon.

 

*****

Aikuiskasvatus-tiedelehti

AIKUISKASVATUS on tiedelehti, joka avaa oven moniääniseen tiedeyhteisöön ja syventää ymmärrystä aikuiseksi kasvamisesta.

Vuonna 1981 perustettu Aikuiskasvatus lehti lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua. Se julkaisee tieteellisiä artikkeleita sekä näkökulmia tutkimukseen, näkökulmia käytäntöön, näkökulmia aikuiskoulutuspolitiikkaan, lektioita, puheenvuoroja ja kirja-arvioita.

Tiedelehti edistää aikuiskasvatuksen uudistumista yhteiskunnan tarpeiden mukaisella tavalla sekä käsittelee kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä humanististen sivistysihanteiden ja näkökulmasta.

AIKUISKASVATUS ilmestyy neljä kertaa vuodessa 80-sivuisena. Vuoden neljästä numerosta yksi on laajempi, valittuun teemaan keskittyvä teemanumero (lehti numero 3).

Lehteä julkaisevat Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ja Kansanvalistusseura. Tutkimusseuran jäsenille lehti on jäsenmaksua vastaava jäsenetu.

Aikuiskasvatus saa tiedelehtitukea Tieteellisten Seurain Valtuuskunnalta.

Julkaisufoorumin tieteellisten julkaisukanavien luokituksessa lehti on tasolla 1 (perustaso).

Lehden aiemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata KVS-kaupasta tai lukea Kansalliskirjaston ylläpitämän Elektra-tietokannan kautta.

Lehden päätoimittajana toimii VTT, professori Heikki Silvennoinen (Turun yliopisto).
Aikuiskasvatus on Kultti ry:n jäsenlehti.

Saat alennusta, kun tilaat useita lehtiä

Aikuiskasvatus-tiedelehti sopii täydennyskoulutusten taustamateriaaliksi tai työyhteisön asiantuntemuksen syventämiseen. Lehden irtonumero maksaa 10 euroa (sis. ALV 24 %). Sitä suuremmista määristä saat alennuksen:

• 5–19 kappaleesta alennus on 15 %.
• yli 20 kappaleesta alennus on 30 %.

Hintoihin lisätään toimituskulut. Hinnat ovat voimassa niin kauan kuin lehtiä riittää varastossa.

 
AJANKOHTAISTA
 
 
Aikuiskasvatus 3/2017
 

Tilaa lehti osoitteesta info@kvs.fi

Osta irtonumeroita
KVS-kaupasta

       
 
   
©Kansanvalistusseura Kansanvalistusseura • Cygnaeuksenkatu 4 • 00100 Helsinki • Puh. 0207 511 590